1. Tekninen työntekijämme ilmoitti maanantaina jäävänsä 3 päiväksi kotiin hoitamaan sairasta lastaan. Toinen lapsen huoltaja on vuosilomalla mutta hän on lähdössä hirvijahtiin muutamaksi päiväksi tiistaina. Mökki on kuulemma jo varattu. Onko teknisellämme oikeus jäädä kotiin, ja onko tällainen poissaolo palkaton vai ei?
Työntekijällä on oikeus jäädä kotiin, mutta poissaolo on palkaton. Jo suoraan työsopimuslaista seuraa, että työntekijällä on oikeus jäädä kotiin 4 työpäiväksi alle 10 – vuotiaan lapsen sairastuessa äkillisesti, jos läsnäolo on tarpeen lapsen hoidon järjestämiseksi. TES:n mukaan tällainen poissaolo on lisäksi palkallista, kuitenkin enintään 3 kalenteripäivään sisältyviltä työpäiviltä. Edellytyksenä palkanmaksulle on, että
- poissaolo on välttämätön lapsen hoidon järjestämiseksi tai hoitamiseksi,
- poissaolosta ja sen kestosta on viipymättä ilmoitettu ja
- lapsen sairaudesta on toimitettu hyväksyttävä selvitys (esim. lääkärintodistus)
Muulle kuin yksinhuoltajalle maksetaan palkka tällaisesta poissaolosta kuitenkin vain silloin, kun toinen ei työesteen vuoksi voi hoitaa lasta. Muun esteen, kuten toisen vanhemman lomamatka yms. ollessa kyseessä, ei kyse ole TES:n mukaisesta palkallisesta poissaolosta.
2. Työntekijä ilmoitti työstä poissaolostaan. Syyksi työntekijä kertoi että hänen lastensa hoitaja sairastui eikä hän itse saa järjestettyä lapsilleen hoitoa. Mikä on työntekijän poissaolo-oikeus tässä tapauksessa ja onko poissaolo palkallista?
Työsopimuslain 4:7 §:n mukaan työntekijällä on oikeus tilapäiseen
poissaoloon työstä, jos hänen välitön läsnäolonsa on välttämätöntä hänen
perhettään kohdanneen, sairaudesta tai onnettomuudesta johtuvan,
ennalta arvaamattoman ja pakottavan syyn vuoksi. Säännös ei edellytä,
että poissaoloon liittyvä pakottava syy johtuu perheenjäsenen
sairaudesta tai tätä kohdanneesta onnettomuudesta, vaan muunkin henkilön
sairaus voi oikeuttaa poissaoloon.
Säännöksen perustelujen mukaan esimerkiksi työntekijän lapsia hoitavan
ulkopuolisen hoitajan sairastuminen voi oikeuttaa tilapäiseen
poissaoloon työstä, kunnes työntekijä kykenee järjestämään lastensa
hoidon muulla tavoin. Poissaolon kestolle ei ole säädetty
enimmäisaikarajaa. Asian luonteesta kuitenkin johtuu, että poissaolo on
tilapäistä ja lyhytaikaista.
Poissaolo on palkaton.
4. Työntekijän 3-vuotias lapsi joutui keuhkokuumeen vuoksi sairaalaan. Työntekijä ilmoitti, että hän on loppuviikon pois töistä, koska on lapsen mukana sairaalassa. Maksetaanko poissaolon ajalta palkkaa?
Poissaolo on palkaton. Alle 10-vuotiaan lapsen äkillisesti sairastuessa yksi kriteereistä on se, että poissaolo on välttämätön lapsen hoidon järjestämiseksi tai hoitamiseksi. Kyseisessä tapauksessa sairaala vastaa lapsen hoidosta.
Työntekijä voi hakea Kelan erityishoitorahaa korvaamaan ansionmenetystä, jos lasta hoitava lääkäri pitää vanhemman osallistumista hoitoon tarpeellisena. Aiheesta tarkemmin Kansaneläkelaitoksen internetsivuilla www.kela.fi.
5. Työntekijämme toimitti maanantaina alle 10-vuotiaasta lapsestaan lääkärintodistuksen, jonka mukaan lapsi on vesirokossa ma–ke. Työntekijä kertoi kuumeen nousseen edellisenä perjantaina, jolloin hän oli töissä. Työntekijä ei saa hoitajaa järjestetyksi. Onko ma–ke poissaolo palkallista vai palkatonta?
Työehtosopimuksen 15 §:n 2. kohdan mukainen 1–3 kalenteripäivän poissaolo alle 10-vuotiaan lapsen äkillisen sairastumisen vuoksi lasketaan aina lapsen sairastumisen alusta lukien eli perjantaista lähtien. Sen vuoksi ma–ke poissaolo on palkatonta.
6. Työntekijälle tuli äkillinen hammassärky, jonka johdosta hän joutui kesken työpäivän lähtemään lääkäriin. Hoito sovittiin vasta kuitenkin kahden viikon päähän. Mikä tästä ajasta on työntekijälle palkallista poissaoloa?
Jos hammasärky on vaatinut hoitoa välittömästi, on palkka maksettava päivältä, jolloin työntekijä joutui lähtemään kesken pois. Myöhemmäksi sovittu hoito ei ole palkallista poissaoloa. Mikäli hammassäryn taustalta löytyy hammassairaus, muuttuu poissaolo palkalliseksi.
7. Työntekijä oli Kelan TYK-kuntoutuksessa helmikuussa kaksi viikkoa. Maksanko hänelle tältä ajalta palkkaa?
Poissaolo on palkaton, koska hän on sinä aikana estynyt tekemästä työtä kuntoutuksen, ei sairauden takia. Lisäksi on huomattava, että näitä poissaolopäiviä ei lasketa työssäolopäivien veroisiksi loman ansainnassa. Vuosilomalain mukaan ainoastaan ammattitaudin tai tapaturman johdosta annettavan lääkinnällisen kuntoutuksen alle jääneet työpäivät ovat työssäolo-päivien veroisia (yhteensä enintään 75 päivää / lomanmääräytymisvuosi). Jos työntekijälle ei tule helmikuulta 14 todellista työpäivää, hänelle ei kerry helmikuulta yhtään vuosilomapäivää.
8. Apteekkien työnantajaliiton ja Suomen Farmasialiiton välisessä koulutussopimuksessa puhutaan luottamusmiehestä. Miten pitää suhtautua varaluottamusmiesten ammattiyhdistyskoulutukseen?
Koulutussopimuksen osallistumisoikeus ammattiyhdistyskoulutukseen ilman säännöllisen työajan ansionmenetystä, koskee ainoastaan luottamusmiestä. Varaluottamusmiesten koulutukseen osallistumisoikeudesta ei ole sovittu. Asia jää täysin apteekkarin omaan harkintaan.
9. Lääketeknikkomme täyttää elokuussa 50 vuotta. Hän on silloin vuosilomallaan ja pyytää nyt ylimääräistä lomapäivää merkkipäivänsä johdosta. Mitä teen?
Työehtosopimuksen 15 §:n 5. kohdan mukaan Vähintään vuoden työsuhteessa olleen työntekijän 50- ja 60-vuotispäivä on palkallinen vapaapäivä. Vuosiloman ajalle sattuvaa merkkipäivää ei kuitenkaan siirretä myöhempään ajankohtaan. Näin ollen työnantaja ei ole tässä tapauksessa velvollinen antamaan ylimääräistä lomapäivää.
