Lomapäiviksi lasketaan arkipäivät (ma–la) työntekijän viikoittaisten työpäivien lukumäärästä riippumatta. Normaalilla kalenteriviikolla kuluu siis 6 lomapäivää. Lomapäiviä eivät ole kalenteriin punaisella merkityt päivät eli pyhäpäivät (sunnuntait, kirkolliset juhlapyhät, vapunpäivä, itsenäisyyspäivä). Lomapäiviksi ei myöskään voi merkitä arkipäivistä pääsiäislauantaita, juhannusaattoa eikä jouluaattoa. Juhannusviikolla kuluu tästä syystä vain 4 lomapäivää.
Työvuorolistaan ja vuosilomakirjanpitoon kannattaa aina eritellä se onko kyse vuosilomalain mukaisista lomista, työehtosopimuksella sovituista pidemmistä lomista, lomarahavapaista, säästövapaista tai edelliseltä lomanmääräytymisvuodelta siirretyistä lomista.
Poissaolokäytännöt
Työpaikalla on hyvä kerrata ne pelisäännöt, joita poissaolotilanteissa noudatetaan. Pelisääntöjä tehtäessä on hyvä miettiä esimerkiksi sitä, onko esim. oma ilmoitus -käytäntö vuosiloman aikana käytössä. Vuosiloman aikaisen sairaudesta johtuvan työkyvyttömyyden osalta saattaa olla kuitenkin perusteltua noudattaa poikkeavaa käytäntöä, mikäli muutoin noudatetaan oma ilmoitus -käytäntöä. Suosittelemme, että vuosiloman aikaisissa sairastapauksissa työntekijä velvoitettaisiin toimittamaan lääkärintodistus jo ensimmäisestä työkyvyttömyyspäivästä lähtien.
Apteekissa käytössä olevat poissaolokäytännöt ja ohjeistukset tulisi joka tapauksessa kerrata koko henkilöstölle ennen lomien alkamista. Pelisääntöjä tulisi soveltaa tasapuolisesti kaikkiin työntekijöihin.
Ohjeistuksessa on hyvä huomioida ainakin seuraavat asiat:
- kenelle poissaolosta ilmoitetaan loman aikana (apteekkari, proviisori, joku muu) ja kuka voisi olla varahenkilö
- miten ilmoitus tehdään (puhelimitse tms.)
- vaaditaanko lääkärintodistus heti ensimmäisestä päivästä, vai saako omalla ilmoituksella olla pois tietyn määrän päiviä ja kuinka monta päivää
- miten ilmoitus tehdään, jos sairastutaan lomalla ulkomaanmatkalla ja kyse on loman siirtopyynnöstä tai omavastuupäivien laskemisesta ja miten mahdollinen vaadittu lääkärintodistus toimitetaan ja missä ajassa
Sairastuminen ja vuosiloma
Työkyvyttömyys ei automaattisesti siirrä vuosilomaa. Vuosilomalain mukaan loman siirtämisen edellytyksenä on työntekijän nimenomainen pyyntö. Sen lisäksi työntekijän tulee esittää luotettava selvitys työkyvyttömyyden perusteista, jotta loman siirtopyyntö voidaan hyväksyä.
Siirretty loma ei automaattisesti pidennä työntekijän jo alkanutta lomaa. Siirretyn loman ajankohdasta voidaan sopia työnantajan ja työntekijän kanssa. Viime kädessä työnantaja määrää siirretyn loman pitoajankohdan kahden viikon ilmoitusaikaa noudattaen.
Jos loman siirtoedellytykset täyttyvät, siirrettyjen lomapäivien lomapalkka tulee muuttaa palkkakirjanpidossa ja palkkalaskelmalla sairausajan palkaksi. Palkkatapahtumat oikaistaan tarvittaessa seuraavassa palkanmaksussa (vähennetään siirrettyjen lomapäivien palkka, lisätään sairausajan palkka).
Työntekijän sairastuminen loman aikana
Mikäli työntekijä sairastuu loman jo alettua, sovelletaan loman siirto-oikeuteen ns. 6 päivän omavastuuta. Tämä tarkoittaa sitä, että työntekijällä on oikeus pyynnöstään saada siirretyksi vuosilomaan sisältyvät 6 lomapäivää ylittävät työkyvyttömyyspäivät.
Siirto-oikeus koskee vuosilomalain ja työehtosopimuksen mukaan ansaittuja lomapäiviä. Koska työntekijälle on turvattava aina oikeus vähintään 4 viikon (24 päivän) vuosilomaan, omavastuupäiviä voi olla vain, kun työntekijä on ansainnut vuosilomaa enemmän kuin neljä viikkoa.
Omavastuupäiviä voi olla enintään 6 kappaletta yhtenä lomanmääräytymisvuonna ansaittua lomaoikeutta kohden. Jotta tiedetään, minkä lomanmääräytymisvuoden lomia kulloinkin pidetään, tulisi lomat eritellä vuosilomakirjanpidossa.
Siirto-oikeus ei koske lomarahavapaata. Lomarahavapaat kuluvat sairastumisesta huolimatta, ellei apteekissa toisin sovita.
Työntekijän sairastuminen ennen jo sovittua vuosilomaa
– Huomioi erot työehtosopimusten välillä!
Apteekin työntekijöiden työehtosopimus
Mikäli työntekijä sairastuu ennen jo sovitun lomansa alkamishetkeä, loman siirto-oikeus koskee vain lakisääteistä vuosilomaa. Tällöin kesäloma-ajankohtaan jo sovitut vuosilomalain mukaiset 24 vuosilomapäivää siirtyvät. Työehtosopimuksella sovitut pidemmät lomat tai lomarahavapaat eivät siirry vaan ns. ”palavat” sairausloman alla. Tämä johtuu siitä, että vuosilomalain siirto-oikeussäännöstä ei tältä osin muutettu siinä yhteydessä, jolloin omavastuusäännös ulotettiin koskemaan myös vuosilomalakia pidempiä lomia.
Loman siirto-oikeutta tarkasteltaessa on tärkeää merkitä lomalistaan se, mikä osa lomasta on lakisääteistä ja mikä sen ylittävää lomaa eli työehtosopimuksella sovittuja pidempiä lomia. Kun lomat on merkitty edellä mainitulla tavalla, pystytään helpommin ratkaisemaa, siirtyvätkö sairausloman alle jääneet lomapäivät vai eivät ja milloin omavastuu päivät on käytetty.
Siirto-oikeus edellyttää joka tapauksessa lomansiirtopyyntöä.
Farmaseuttisen henkilöstön työehtosopimus
Mikäli farmaseuttinen työntekijä sairastuu ennen jo sovitun lomansa alkamishetkeä, hänellä on oikeus loman siirtoon oli kyseessä vuosilomalain mukaan ansaittu loma tai työehtosopimuksella sovittu pidempi loma.
Tämä oikeus loman siirtoon myös työehtosopimuksella sovittujen lomien osalta tuli voimaan uuden työehtosopimuksen voimaantulosta 10.1.2020.
Siirto-oikeus edellyttää joka tapauksessa loman siirtopyyntöä.
Loma ja vajaan periodin tunnit
Lomapäivälle ei ole sovittu pituutta. Loma merkitään työvuorolistaan ensin ja sen jälkeen lasketaan vajaalla periodilla tehtävät tunnit. Ensin lasketaan, montako vapaapäivää jaksolla, loman lisäksi, annetaan. Sen jälkeen nähdään, montako teetettävää työpäivää vajaalle periodille jää. Tämän jälkeen lasketaan vajaan työaikaperiodin työpäivien lukumäärä ja kerrotaan se työntekijän keskimääräisen työpäivän pituudella. Näin saadaan vajaalla periodilla teetettävien työtuntien määrä.
Vuosiloma / Lomaraha
Farmasian opiskelija aloitti meillä tuntityöntekijänä 2.1. ja jatkoi niitä 31.5. saakka. Olemme sopineet, että hän on kokoaikaisena kuukasipalkkaisena kesälomatuurajana kesä-elokuun ja jatkaa tuntitöitä taas opintojen alettua syksyllä. Lupasin hänelle viikon loman elokuun alussa. Miten lomapalkka lasketaan?
Lomapalkan laskentatapa määräytyy sen perusteella, mitä palkkaustapaa (kuukausipalkka tai tuntipalkka) työntekijään sovellettiin lomanmääräytymisvuoden päättyessä. Lomanmääräytymisvuoden aikana tai sen päättymisen jälkeen tapahtuneilla palkkausmuodon muutoksia ei ole enää merkitystä. Määräävänä on 31.3. palkkausmuoto. Aikaisemmin loman alkamishetkellä noudatettava palkkaustapa määräsi lomapalkan laskentatavan.
Näin ollen 35 tunnin ansaintasäännön piirissä olevan farmasianopiskelijan lomapalkka on 9 % 2.1.–31.3. maksetuista tehdyn työajan palkoista. Työehtosopimuksen 18 §:n 11. kohdan mukaista kuukausipalkkaisen lomapalkan tasausta ei tässä tilanteessa sovelleta, vaikka työntekijä on lomalle lähtiessään kuukausipalkalla.
Apteekissamme on kova riita tulevista kesälomista. Nuori farmaseuttimme väittää, että hänellä on ensisijainen oikeus saada kesälomansa heinäkuussa, jolloin hänen 4 vuotiaan lapsensa päiväkoti on kiinni. Toisaalta vanhat farmaseutit väittävät, että pitkään talossa olleilla tulee olla etusija lomista päätettäessä. Miten minä lomat jaan, koska kaikki eivät voi olla lomalla heinäkuussa?
Työnantaja päättää lomien ajankohdat työvoimatarpeen mukaan, annettuaan työntekijöille mahdollisuuden ilmaista lomatoiveensa. Työntekijöitä on kohdeltava tasapuolisesti, joten mitään yleistä etuoikeusjärjestystä ei voi tehdä. Jos kaikkien lomatoiveita ei voida toteuttaa, voidaan lomat antaa vuorovuosina vaihtelevasti siten, että kaikki saavat tasapuolisesti kesälomiaan heinäkuussa ja muina kuukausina.
Proviisorimme on ollut palveluksessamme yli 10 vuotta ja hänelle kertyy vuosilomaa 3 pv/kk ja siten hänellä on vuodessa 36 päivää lomaa. Saako hän lomarahan koko tältä ajalta?
Lomaraha on 50 % vuosilomalain mukaan ansaittua lomaa (2 / 2,5 pv/kk) vastaavasta lomapalkasta (max. 30 pv). Siten farmaseutti tai proviisori, jonka lomaoikeus on 36 päivää, saa lomarahan 30 lomapäivän palkasta laskettuna.
Farmaseuttimme työsuhde alkoi 1.1.2011. Hän palasi 1.9.2022 töihin 2 vuoden hoitovapaalta. Onko loman ansainta 7 x 2,5 pv vai 7 x 3 pv?
Loman ansainta on 2,5 pv/kk, vaikka työsuhde on kestänyt lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä yli 10 vuotta. Tämä johtuu siitä, että 1.4.2003 jälkeen pidettyjä hoitovapaita tai muita palkattomia vapaita ei lueta työsuhteen kestoon 10 v / 15 v täyttymistä laskettaessa. Mukaan luetaan vain palveluvuosia kerryttävä aika.
Miten raskaus- ja vanhempainvapaa vaikuttaa vuosilomiin? Voiko raskausvapaa ja vuosiloma mennä päällekkäin?
Vanhan perhevapaasääntelyn mukaiset äitiysvapaa ja vanhempainvapaa kerryttävät työntekijän vuosilomaa n. 6 kuukaudelta (156 arkipäivän ajalta). Vuosiloman voi määrätä vanhempainvapaan kanssa päällekkäin lomakautena, mutta sitä ei voi määrätä päällekkäin äitiysvapaan kanssa. Mikäli loman antaminen lomakautena ei ole mahdollista äitiysvapaasta johtuen, voidaan loma antaa kuuden kuukauden kuluessa vapaan päättymisestä.
Uuden perhevapaasääntelyn (1.8.2022 alkaen) mukaan lomien ansainta vastaa pitkälti vanhaa sääntelyä. Raskausvapaa ja vanhempain vapaa kerryttävät lomaa 160 päivärahapäivän ajalta. Uuden sääntelyn mukaan työnantaja ei saa ilman työntekijän suostumusta määrätä vuosilomaa raskausvapaaseen oikeutetun työntekijän 105:n ensimmäisen raskaus- ja vanhempainvapaapäivän ajaksi. Jos työntekijän vuosilomaa ei voida tämän vuoksi antaa normaaleina lomakausina tai asiasta sovita muutoin, loma saadaan antaa kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun työntekijä on käyttänyt edellä tarkoitetut raskaus- tai vanhempainvapaapäivät.
Työntekijä irtisanoutuu lomalle lähtiessään, eikä aio enää palata töihin. Onko hänellä oikeus lomarahaan?
Ei ole. Lomarahan saamisen edellytyksenä on, että työntekijä palaa työhön heti loman päätyttyä. Poikkeuksen muodostavat tilanteet, jossa lomalta paluu viivästyy vuosilomalaissa lueteltujen työssäolon veroisten päivien vuoksi (esim. sairastuminen, perhevapaat, lomautus) tai työntekijä on poissa työstä työnantajan suostumuksella.
Työntekijä (farmaseutti) jää eläkkeelle toukokuun alusta. Hänen kanssaan on sovittu että hän pitää osan kertyneistä vuosilomista eli 27 päivää ennen eläkkeelle jäämistään ja loput maksetaan hänelle lomakorvauksena. Kyseinen henkilö on pidemmän lomaoikeuden piirissä. Miten käy ns. talviloman pidennyksen kanssa?
Kyseisellä henkilöllä on vuosilomapäiviä kertynyt lomanmääräytymisvuodelta 1.4.–31.3. 36 päivää ja lisäksi vielä huhtikuulta 3 päivää. Työehtosopimuksen mukaan 30 päivää ylittävä loman osa lomakauden ulkopuolella pidettäessä annetaan 50 %:lla pidennettynä (max 3 pv). Talviloman pidennyksestä ei makseta kuitenkaan lomakorvausta työsuhteen päättyessä. Työntekijälle maksetaan näin ollen työsuhteen päättyessä lomakorvausta 12 päivältä.
Lomaraha maksetaan eläkkeelle jäännin yhteydessä mahdollisesti pidettävien että pitämättä jäävien lomapäivien palkasta. Lomaraha maksetaan kuitenkin vain vuosilomalain mukaan ansaittujen lomapäivien palkasta. Kyseisessä tapauksessa lomaraha on 50 % (13 kk x 2,5 pv ) 33 lomapäivää vastaavasta lomapalkasta.
Farmaseutillamme tuli 15 palvelusvuotta täyteen 1.6.2022. Olisin tarkistanut saako hän pidemmän talviloman (6 + 3 arkipäivää) tulevana talvena?
Pidempää lomaoikeutta ansaitaan koko siltä loman määräytymisvuodelta (1.4.-31.3), jonka aikana vuosiraja (1 v, 10 v ,15 v) tulee täyteen. Farmaseutti ansaitsee 50 % pidennyksen talvilomaan 31.3.2023 päättyneeltä lomanmääräytymisvuodelta. Pidempi talviloma tulee annettavaksi 1.10.2023–30.4.2024 eli ensi talvena.
Farmaseuttini hoitovapaa päättyy 31.12.2023. Hän on uudelleen raskaana ja jää raskausvapaalle 1.6.2023 Joudunko taas maksamaan palkan ja raskaus- ja vanhempainrahan erotusta 76 arkipäivän ajalta kuukaudelta? Entä loman ansainta?
Raskaus- ja vanhempainvapaan ajalta ansaitaan vuosilomaa n. 6 kuukauden ajalta. Hoitovapaan ajalta sen sijaan ei ansaita lomaa. Jos uusi raskausvapaa alkaa aikaisemmin ilmoitetun hoitovapaan aikana ja työntekijä pyytää hoitovapaan keskeytystä silloin, kun hän ilmoittaa uudesta raskausvapaasta, poissalon peruste muuttuu raskausvapaaksi ja työntekijä ansaitsee vuosilomaa normaalisti uuden raskausvapaan ja sitä seuraavan vanhempainvapaan ajalta.
Kanta perustuu EY-tuomioistuimen ratkaisuun (C-116/06), jossa katsottiin, että työntekijällä oli ko. tilanteessa oikeus keskeyttää hoitovapaata ja siirtyä äitiysvapaalle.
Uudelta raskaus- ja vanhempainvapaalta maksetaan 76 arkipäivän ajalta palkan ja raskaus- ja vanhempainrahan erotus.
Lääketyöntekijäni vanhempainvapaa päättyi 15.1. ja hän palasi työhön. Kelahan maksaa korvausta raskaus- ja vanhempainvapaan ajalta ansaitusta lomasta mutta milloin sitä pitikään hakea?
Mikäli kyse on ns. vanhan lainmukaisista vuosilomakorvauksista (äitiys- ja vanhempainvapaa) korvausta pitää hakea 6 kuukauden kuluessa vanhempainrahakauden päättymisestä lukien. Korvauksen saaminen ei edellytä, että loma on pidetty ja lomapalkka maksettu. Korvauksen hakuaika päättyy 15.7. Näin siinäkin tapauksessa, että loma pidettäisiin vasta elokuussa.
Kun kyse on uuden lain mukaisesta raskaus- ja vanhempainvapaasta ja niiden ajalta kertyneistä vuosilomakustannuksista, täytyy korvausta hakea 2 vuoden kuluessa sen kalenterikuukauden alkamisesta, jolta korvausta halutaan saada. Korvauksen voi hakea etukäteen, jos vuosilomapalkan- ja korvauksen määrä on arvioitavissa. Kela käsittelee hakemuksen vasta, kun vanhempainpäivärahaa on maksettu 160 arkipäivää tai haettu yksittäinen vanhempainpäivärahajakso on maksettu.
Farmaseuttini työsuhde alkoi 1.12., joten hänellä on 8 lomapäivää tulevana kesänä. Loma on alkaa ma 6.7. ja päättyy ti 14.7. Nyt hän haluaisi vielä loppuviikon palkatonta lomaa, johon olen suostunut. Montako päivää vähennän palkasta? Hänen mielestään palkattomia päiviä on kolme.
Loman alkaessa maanantaina ja päättyessä kesken viikkoa, ei vajaalla viikolla ole vapaapäivää. Töissä ollessaan hänellä olisi näin ollen neljä työpäivää tuolla viikolla. Vähennettävä summa saadaan jakamalla kuukausipalkka 21,5:llä ja kertomalla päiväpalkka neljällä. Palkattomia päiviä on 4.
Lääketyöntekijämme 18 arkipäivän loma alkaa 5.6.2023. Juhannuksesta johtuen viimeinen lomapäivä on tiistai 27.6. Montako työpäivää hänelle voi merkitä työvuoroluetteloon juhannuksen jälkeiselle viikolle?
Loman alkaessa maanantaina ja päättyessä kesken viikkoa, ei loman päättymisviikolla ole vapaapäivää. Viikoittainen vapaa-aika täytyy kuitenkin antaa. Näin ollen juhannuksen jälkeisellä viikolla voidaan teettää 4 työpäivää. Työehtosopimus 18 §, esimerkki 14.
Farmaseutillamme oli 2 viikon loma 5.–17.6. Maanantaina 12.6. hän soitti ja kertoi pudonneensa kesämökin katolta ja saaneensa viikon sairauslomaa. Hän pyysi jälkimmäisen lomaviikon siirtoa myöhempään ajankohtaan. Mitä teen?
Vuosiloman siirto-oikeudessa on 6 arkipäivän omavastuu, kun sairastutaan loman jo alettua. Tämä tarkoittaa sitä, että kuusi ensimmäistä sairauspäivää kunkin lomanmääräytymisvuoden mukaisesta vuosilomasta ovat omavastuupäiviä, jotka eivät oikeuta lomapäivien siirtoon. Tämän 6 arkipäivän ylittävä loman osa on siirrettävä toiseen ajankohtaan, jos työntekijä ilmoittaa viipymättä sairastumisestaan ja pyytää loman siirtoa ilman aiheetonta viivytystä eli heti sairastumisen tapahduttua. Pelkkä lääkärintodistuksen toimittaminen ei riitä. Työnantajalla on aina oikeus vaatia lääkärintodistus työkyvyttömyydestä.
Omavastuupäiviä voi olla vain silloin, kun työntekijä on ansainnut lomaa enemmän kuin neljä viikkoa (24 arkipäivää). Mikäli lomaoikeus on alle neljä viikkoa, sairauden alle jääneet kaikki lomapäivät siirtyvä nimenomaisesta pyynnöstä. Lääkärintodistus on esitettävä työnantajan pyynnöstä.
Omavastuu ei koske tilanteita, jolloin sairastutaan ennen vuosilomaa.
Siirtyneet lomapäivät annetaan työnantajan määräämänä ajankohtana vähintään yhden viikon ennakkoilmoitusajalla.
Tässä tapauksessa, työntekijällä ei ole oikeutta loman siirtoon, koska sairaus ajoittui viimeiselle lomaviikolle, ja nämä 6 arkipäivää ovat työntekijän omavastuupäiviä.
Lääketyöntekijän loma alkoi maanantaina 5.6. Hän soitti apteekkarille keskiviikkona 7.6. ja kertoi kaatuneensa pyörällä vapaapäivänään edellisen viikon perjantaina 1.6. sekä saaneensa viikon sairausloman. Hän pyysi ensimmäisen lomaviikon siirtämistä alkuperäisen loman jatkeeksi. Mitä pitäisi tehdä?
Työntekijän sairastuessa ennen loman alkua loma on siirrettävä myöhempään ajankohtaan jos kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät:
- työntekijä ilmoittaa sairaudesta ennen loman alkua
- työntekijä pyytää siirtoa ennen loman alkua
- sairaus on todettu ennen loman alkua. Työnantaja voi aina vaatia lääkärintodistuksen.
Tässä tapauksessa siirtopyyntöä ei ole tehty ajoissa, joten lomaa ei tarvitse siirtää. Sairastuminen ei siirrä lomaa automaattisesti. Jos siirtopyyntö olisi tehty ajoissa, olisi loma jouduttu siirtämäänsiltä osin kuin sairausloma ja vuosiloma olisivat olleet päällekäin.
Osa-aikaeläkeläisemme on joka toinen viikko töissä ja joka toinen viikko eläkkeellä. Hän sairasteli maaliskuussa. Sairastettuja työpäiviä oli 7 ja tehtyjä työpäiviä 3. Ansaitseeko hän lomaa maaliskuulta?
Työntekijä kuuluu työsopimuksensa perusteella 35 tunnin loman ansaintasäännön piiriin. Vuosilomalain mukaan työssäolon veroisena pidetään enintään 105 kalenteripäivän poissaolojaksoa lomanmääräytymisvuoden aikana sairauden perusteella. 7 sairastetun työpäivän tekemättömistä tunneista ja todella tehdyistä työtunneista kertyy yhteensä vähintään 35 työssäolon veroista tuntia, joten maaliskuulta ansaitaan lomaa.
