Lomauttaminen
Lomauttaminen tarkoittaa toistaiseksi voimassa olevissa työsuhteissa työntekijöiden työnteon ja palkanmaksun väliaikaista keskeyttämistä. Lomauttamisen tulee aina olla luonteeltaan väliaikainen toimenpide. Lomauttaminen edellyttää työsopimuslain 7:3 §:n taloudellista ja tuotannollista perustetta irtisanomiseen, tai sitä että työnantajan edellytykset tarjota työtä ovat vähentyneet tilapäisesti, eikä työnantaja voi kohtuudella järjestää työntekijälle muuta sopivaa työtä tai työnantajan tarpeita vastaavaa koulutusta.
Vähintään 20 työntekijää säännöllisesti työllistävissä yrityksissä, lomautusprosessi edellyttää YT-neuvotteluja.
Työsopimuslain mukainen lomautusilmoitusaika on 14 kalenteripäivää.
Lomautuksen edellytykset
Lomautukselle on olemassa kaksi eri perustetta:
- Työntekijän lomauttaminen irtisanomisperusteella (työsopimuslain 7:3 §) lomautustilanteen osalta tarkoittaa sitä, että tarjolla olevan työn määrä on vähentynyt merkittävästi ja hieman pitempiaikaisemmin. Ennen lomautusta työnantajan velvollisuutena on selvittää, olisiko lomautus vältettävissä tarjoamalla muuta työtä tai koulutusta. Lomauttaminen voi tapahtua joko määräajaksi tai toistaiseksi.
- Työntekijä voidaan lomauttaa tilapäisesti enintään 90 päiväksi (työsopimuslain 5:2.1 § 2. kohta), jos työ on konkreettisesti vähentynyt tai työnantajan edellytykset tarjota työtä ovat vähentyneet, vaikka teetettävä työ ei olisi vähentynyt lainkaan (tämä tarkoittaa irtisanomisperustetta vähäisempää taloudellista ja tuotannollista syytä). Näissä tapauksissa kyse on yleensä määräaikaisista enintään 90 päivän lomautuksista.
A. Ennakkoselvitys lomautuksen perusteista
Ennen lomautusta työnantajan on esitettävä työntekijöille tai luottamusmiehelle ennakkoselvitys lomautuksen perusteista (mitkä syyt johtavat lomautustarpeeseen) sekä sen arvioidusta laajuudesta, toteuttamistavasta, alkamisajankohdasta ja kestosta.
B. Työntekijöillä oikeus tulla kuulluksi
Tämän jälkeen työnantajan on varattava työntekijöille tai luottamusmiehille tilaisuus tulla kuulluksi annetusta selvityksestä.
Vasta selvityksen antamisen, ja työntekijöiden kuulemisen jälkeen, työnantaja voi antaa lomautusilmoituksen. Lomautus tulee aikaisintaan voimaan 14 kalenteripäivän kuluttua. Esim. lomautusilmoitus annetaan 1.4., lomautus voi alkaa 15.4.
C. Lomautusilmoituksen antaminen
Lomautukset eivät voi kohdistua henkilöstönedustajiin (luottamusmies/työsuojeluvaltuutettu), elleivät he itse siihen suostu. Lomautukset eivät myöskään voi kohdistua perhevapaalla oleviin (kts. kohta lomautus ja erityissuojan piirissä olevat).
Lomautusilmoitus annetaan henkilökohtaisesti, jos se on mahdollista. Jos ilmoitusta ei voida toimittaa henkilökohtaisesti, sen saa toimittaa kirjeitse tai sähköisesti samaa ilmoitusaikaa noudattaen. Ilmoituksessa on mainittava lomautuksen peruste, sen alkamisaika ja kesto tai arvioitu kesto.
Lomautuksen toteuttamisen vaihtoehdot
Lomautus voidaan toteuttaa toistaiseksi tai osa-aikalomautuksena:
- Kokoaikaisessa lomautuksessa työnteko ja palkanmaksu keskeytyy lomauttamisen ajaksi kokonaan.
- Työaikaa lyhentämällä toteutetussa lomautuksessa työntekijän työsopimuksessa sovittua viikkotyöaikaa lyhennetään, ja palkka maksetaan ilmoitetun tuntimäärän mukaisena.
Esimerkki
Työntekijän työaika on normaalisti keskimäärin 115 tuntia 3 viikossa. Hänen työaikaansa lyhennetään siten, että se on keskimäärin 80 tuntia 3 viikossa.
Jos työaikaa on lyhennetty, voi työvuoroja suunnitella normaalisti vähennetyillä tunneilla. Tällainen osa-aikalomautus voidaan toteuttaa myös vuorolomautuksena. Vuorolomautus tarkoittaa sitä, että työntekijä on esimerkiksi joka toinen viikko töissä ja joka toinen viikko lomautettuna.
Esimerkki
Työntekijä A on lomautettuna viikon 1, ja työntekijän B on töissä. Viikolla 2 työntekijä A on töissä ja työntekijä B on lomautettuna. Viikolla 3 työntekijä A on lomautettuna ja työntekijä B on töissä, jne…
Lomautus ja erityissuojan piirissä olevat
Lomautettavat työntekijät saadaan valita ns. vapaasti, kunhan valintaperusteet eivät syrjiviä tai epäasiallisia. Työnantajalla ei ole velvollisuutta kohdentaa lomautuksia esimerkiksi siten, että työaikaa lyhennetään kaikilta saman verran tai samassa suhteessa.
Henkilöstönedustajilla, kuten luottamusmiehellä ja työsuojeluvaltuutetulla on samanlainen erityinen suoja lomautustilanteessa kuin on myös tuotannollisten ja taloudellisten irtisanomisten tilanteessa. Käytännössä heitä ei voi lomauttaa eikä myöskään irtisanoa elleivät he itse siihen suostu.
Raskaana olevaan tai perhevapaalle jäämässä olevaan työntekijään kohdistettu lomautus voi luoda syrjintäepäilyn. Tilanne on kuitenkin eri, jos kaikki yrityksen työntekijät lomautetaan tai mikäli työnantaja näyttää toteen, ettei lomautus ole johtunut työntekijän raskaudesta tai tulevasta perhevapaasta.
Lomautus ja vuosiloma
Vuosilomien pitäminen
Työntekijä voi olla lomautuksen aikana vuosilomalla tai muullakin vapaalla. Vuosilomalain säännöt loman antamisesta pätevät normaalisti. Mikäli mahdollista, loman pitämisestä muuna ajankohtana olisi hyvä sopia.
Mikäli jo sovitun loman ajalle osuu lomautusjakso, vuosiloma pidetään normaalisti. Mikäli lomautuksen on tarkoitus jatkua vuosiloman jälkeen, on lomautuksen mahdollinen jatkuminen syytä todeta jo lomautusilmoituksessa.
Vuosiloman kertyminen
- Jos työntekijä on lomautettu kokoaikaisesti, lomautuksen ensimmäiset 30 työpäivää ovat työssäolon veroisia vuosiloman ansainnassa. Mikäli työntekijä kuuluu vuosilomalain 35 tunnin lomanansaintasäännön piiriin, uutta lomaa ansaitaan ensimmäiset 42 kalenteripäivää. Nämä lomautuspäivät ovat siten työssäolon veroista aikaa vuosilomien laskennassa.
- Jos työntekijä on lomautettu lyhentämällä työaikaa tai vuorolomautuksena, vuosilomaa ansaintaan lomautuksen alusta 6 kuukauden. Jos tällainen työaikajärjestely jatkuu keskeytyksettä lomanmääräytymisvuoden päättymisen (31.3.) jälkeen, uuden kuuden kuukauden jakson laskeminen aloitetaan lomanmääräytymisvuoden päättymisen jälkeen eli 1.4.
Vuosilomalain 7 a §:n mukaisia lisävapaapäiviä ei kerry lomautuksen ajalta.
Määräaikaista työntekijää ei voi lomauttaa kuin poikkeuksellisesti
Määräaikaisen työntekijän lomauttamine on mahdollista vain silloin, kun määräaikainen työntekijä tekee työtä vakituisen työntekijän sijaisena ja työnantajalla olisi oikeus lomauttaa vakituinen työntekijä, jos hän olisi työssä. Muun työn tarjoamista ja koulutusta (lomautuksen vaihtoehtona) koskevat velvoitteet on otettava huomioon myös määräaikaisen työntekijän kohdalla.
On huomattava, että työntekijä voi edelleen irtisanoa työsopimuksensa lomautuksen aikana irtisanomisaikaa noudattamatta. Tämä koskee myös määräaikaista työntekijää, vaikka hänen työsopimuksessaan ei olisi irtisanomismahdollisuutta.
Lomautuksen vaikutus palkkaan
Työntekijä lomautetaan kesken kuukauden kokoaikaisesti
Lomautus katkaiseen työnantajan palkanmaksuvelvoitteen. Jos lomautus alkaa kesken kuukauden, lasketaan kuukausipalkkaa saavan työntekijän palkka työehtosopimusten osakuukauden palkkaa koskevan 13 § mukaan. Lomautuksen alle jäävät päivät katsotaan tässä kohtaa nimenomaan poissa olluiksi päiviksi.
Esimerkki
Työntekijä on kokoaikainen (115 t/3 viikossa) ja hänen kuukausipalkkansa on 3000 euroa. Työntekijä lomautetaan kokoaikaisesti 20.4. alkaen. Hän on ollut huhtikuussa normaalisti töissä 13 päivää. Huhtikuun palkka lasketaan seuraavasti:
1.-19.4. välisenä aikana on 13 palkkaan oikeuttavaa päivää. Työpäivän palkka (joka saadaan jakajalla 21,5) on 3000 / 21,5 = 139,53 euroa.
Lomautuksen alle jää 9 päivää (9 x 139,53=1255,77)
Palkkaa maksetaan huhtikuulta 3000 – 1255,77 = 1744,33 euroa.
Työntekijä lomautetaan kesken kuukauden työaikaa lyhentämällä
Jos työntekijä lomautetaan osa-aikaisesti työaikaa lyhentämällä, työnantaja maksaa työntekijälle suhteutettua kuukausipalkkaa.
Osa-aikalomautetun työntekijän kuukausipalkka lasketaan erikseen ennen lomautusta olevalle ajalle sekä itse lomautusajalle. Osa-aikaisesti lomautetulle kokoaikaiselle työntekijälle lasketaan ensin työssäolon ajalta palkka osakuukauden palkanlaskentasäännön perusteella (Tes 13 §: Osakuukauden palkka lasketaan kertomalla päiväpalkka palkkaan oikeuttavilla päivillä, jos niitä on alle 13 päivää. Jos palkkaan oikeuttavia päiviä on vähintään 13, vähennetään kuukausipalkasta poissa oltujen työpäivien palkka. Päiväpalkka saadaan jakamalla kuukausipalkka 21,5:llä).
Tämän jälkeen lasketaan osa-aikaisen lomautuksen aikainen palkka.
Osa-aikalomautetun suhteutettu kuukausipalkka lasketaan työehtosopimusten 12 §:n mukaisesti. Suhteutettu kuukausipalkka saadaan jakamalla uusi viikkotyöaika luvulla 38,33 ja kertomalla työntekijän kokoaikatyön mukainen kuukausipalkka näin saadulla summalla.
Laskukaavalla saatu suhteutettu kuukausipalkka vastaa kuitenkin koko kuukauden palkkaa. Tämä takia tästä summasta täytyy vähentää lomautusta edeltävän ajan (kokoaikatyön) suhteellinen osuus. Tämä saadaan kertomalla lomautusta edeltävän ajan työpäivien määrä suhteutetusta kuukausipalkasta lasketulla päiväpalkalla. Päiväpalkka saadaan jakamalla suhteutettu kuukausipalkka 21,5:llä. Päiväpalkka kerrotaan lomautusta edeltävään aikaan sijoittuvien työpäivien lukumäärällä.
Esimerkki
Työntekijä on kokoaikainen (115 t/3vk) ja hänen kuukausipalkkansa on 3000 euroa. Työntekijä lomautetaan työaikaa lyhentämällä 20.4. alkaen. Hänen uusi työaikansa on 60 t/3vk. Työnantaja maksaa työntekijälle suhteutettua kuukausipalkkaa osa-aikalomautuksen ajalta. Hänen huhtikuun palkkansa lasketaan seuraavasti:
Huhtikuun 1.-19.4. välisen ajan työntekijä on työskennellyt normaalisti ja palkka maksetaan edellä mainitun esimerkin mukaisesti osakuukauden palkkaa koskevien sääntöjen perusteella.
Työaika lyhenee 20.4. alkaen ja on lomautuksen vuoksi 60 t/3 viikossa. Työntekijän suhteutettu kuukausipalkka lasketaan seuraavasti:
20 / 38,33 x 3000 = 1565,35 euroa. Tällä laskukaavalla saatu suhteutettu kuukausipalkka vastaa koko kuukauden palkkaa. Koska lomautettuna ollaan huhtikuusta 20.-30.4. välinen aika, näin saadusta palkasta täytyy vähentää lomautusta edeltävän ajan suhteellinen osuus.
Ensin on laskettava suhteutetun kuukausipalkan perusteella työntekijän päiväpalkka:
1565,35 : 21,5 = 72,81 euroa
Tämä kerrotaan lomautusta edeltävän ajan työpäivien määrällä:
13 x 72,81 = 946,53 euroa
Tämä osuus vähennetään suhteutetusta kuukausipalkasta, jolloin saadaan osa-aikalomautuksen aikainen suhteutettu kuukausipalkka:
1565,35 – 946,53 = 616,82 euroa
Jotta saadaan koko huhtikuun palkka, lisätään tähän vielä edellä laskettu 1.-19.4. välisen ajan osakuukauden palkka, jolloin työntekijä oli vielä kokoaikainen:
1744,33 + 616,82 = 2361,15 euroa
Työntekijän huhtikuu palkka on 2361,15 euroa.
Lomautuksen vaikutus vuosilomapalkkaan
Lomautukset eivät pääsääntöisesti vaikuta tulevan lomakauden palkanlaskentaan.
