Opintovapaa ja sen myöntäminen

Jäsenneuvontaamme on tullut useita kysymyksiä opintovapaan myöntämisen edellytyksistä, nyt kun opiskelijavalintoja erilaisiin oppilaitoksiin julkaistaan parasta aikaa.  

Opintovapaaoikeus perustuu lakiin (Opintovapaalaki). Työntekijällä on oikeus saada opintovapaata enintään kaksi vuotta viiden vuoden aikana, mikäli palvelussuhde samaan työnantajaan on kestänyt yhdessä tai useammassa jaksossa vähintään vuoden.

Opintovapaassa huomioitavat asiat:

  • työntekijä voi vapaasti valita, mitä opiskelee
  • opiskelun ei tarvitse liittyä työnantajan toimintaan
  • opiskelun pitää olla julkisen valvonnan alaista (myös ulkomailla tapahtuvissa opinnoissa)
  • opiskelu voi tietyin edellytyksin olla myös ammattiyhdistyskoulutusta
  • oppisopimuskoulutuksessa olevalla ei ole oikeutta opintovapaaseen.

Opintovapaa perustuu aina työntekijän hakemukseen ja yli 5 työpäivää kestävää opintovapaata on haettava kirjallisesti työnantajalta vähintään 45 kalenteripäivää ennen opintojen alkamista. Työnantajan tulee ilmoittaa ratkaisustaan viimeistään 15 kalenteripäivää ennen opintojen alkamista.

Opintovapaa on lähtökohtaisesti myönnettävä, ellei työnantajalla ole perusteltua syytä siirtää sen alkamista. Perusteltuna syynä pidetään sitä, että myönnettävä opintovapaa haittaisi tuntuvasti työnantajan toimintaa. Tällöin alkamisajankohtaa voidaan siirtää enintään 6 kuukautta. Jos kyseessä on harvemmin kuin 6 kuukauden välein toistuva koulutus, työnantaja voi siirtää opintovapaan seuraavan koulutusjakson alkuun.

Opintovapaa on palkatonta vapaata. Sen ajalta ei kerry palvelusvuosia. Vuosilomaa kertyy 30 opintovapaapäivän ajalta (5 kpl/vko) per lomanmääräytymisvuosi, jos työntekijä palaa välittömästi opintovapaan jälkeen takaisin töihin.

Voit lukea opintovapaasta ja sen myöntämisedellytyksistä lisää poissaolo-oppaastamme, sivuilta 60-62.

Tai Työsuojeluhallinnon verkkopalvelusta täältä.