16.3.2020
10 -kysymystä ja vastausta koronaan liittyvistä tilanteista
Tällaisessa poikkeuksellisessa maailman tilanteessa tarvitaan nyt joustoja niin työnantajilta kuin työntekijöiltäkin. Vaikka alla on kerrottu, miten asia menee lainsäädännön ja työehtosopimusten puitteissa, voi työnantaja tehdä aina joustavamman ratkaisun, jotta epidemian leviämistä voidaan parhaalla mahdollisella tavalla ehkäistä.
Olemme koonneet tähän 10 usein kysyttyä kysymystä koronatilanteeseen liittyen. Lopussa myös linkit EK:n ohjeistuksiin ja Aptan aikaisempiin tiedotteisiin.
1. Työntekijän lapsi sairastuu koronaan, voiko työntekijä jäädä kotiin lasta hoitamaan?
Työntekijällä on oikeus olla poissa työstään, jos työsopimuslain tilapäistä hoitovapaata koskevan säännöksen (TSL 4 luvun 6 §) edellytykset täyttyvät. Edellytyksenä on yleensä muun muassa se, että sairastunut lapsi on alle 10-vuotias. Työstä poissaolo voi kestää enintään neljä päivää.
Palkanmaksu tilapäisen hoitovapaan ajalta menee työehtosopimustemme mukaan. Alle 10-vuotiaan lapsen sairastuessa äkillisesti, lapsen huoltajalle maksetaan palkka enintään 3 kalenteripäivän sisältyviltä työpäiviltä, jos poissaolo on välttämätöntä lapsen hoitamiseksi tai hoidon järjestämiseksi.
Tällaisessa tilanteessa työntekijällä voi olla poissaolo-oikeus pakottavista perhesyistä, ikärajana voidaan pitää 10 vuotta. Tällöin poissaolo-oikeus kestää vain sen aikaa, kunnes muu hoito järjestyy.
Työnantajalla ei ole velvollisuutta maksaa palkkaa työntekijälle, joka on poissa työstä pakottavista perhesyistä.
Mikäli kyseessä on yli 10 -vuotias lapsi, poissaolo-oikeutta ei ole. Tällaisessa tilanteessa voidaan sopia esim. loma- tai työvuorojärjestelyistä.
Lähtökohtaisesti kunnalla on kuitenkin velvollisuus järjestää viipymättä korvaava hoito/opiskelupaikka.
2. Voiko työntekijä jäädä kotiin, jos lapsi on määrätty karanteeniin, vaikka lapsi on terve? Mitä, jos koulut ja päiväkodit suljetaan?
Kyllä, tietyin edellytyksin voi.
Työntekijällä on tällaisessakin oikeus olla poissa työstään, jos työsopimuslain poissaoloa pakottavista perhesyistä koskevan säännöksen edellytykset täyttyvät.
Työnantajalla ei ole velvollisuutta maksaa palkkaa työntekijälle, joka on poissa työstä pakottavista perhesyistä.
Kela maksaa karanteeniin määrätyn alle 16-vuotiaan lapsen huoltajalle tartuntatautipäivärahaa. Karanteenista ei kuitenkaan ole kyse tilanteissa, joissa koulu tai päiväkoti suljetaan varotoimena. Jos ne suljetaan sen vuoksi, että joku on sairastunut, tilannetta voidaan arvioida tosin.
Työntekijä voi jäädä kotiin lapsensa kanssa ja esimerkiksi tehdä etätyötä, jos sellaista työtä löytyy ja siitä sovitaan työnantajan kanssa. Tällöin työnantajalla on velvollisuus maksaa työntekijälle palkkaa tehdyn työajan suhteessa. Tällöin oikeutta tartuntatautipäivähaan ei ole.
Työntekijä voi myös esimerkiksi jäädä lomalle tai muulle vapaalle tai vaihtaa työvuorojaan toisen työntekijän kanssa, jos asiasta sovitaan työnantajan kanssa.
3. Voinko riskiryhmään kuuluvana työntekijä jäädä itse kotiin ja kieltäytyä tulemasta työhön, vaikka työntekijä ei ole sairastunut infektioon?
Työntekijällä ei ole tällä perusteella automaattista oikeutta jäädä kotiin. Mikäli työntekijä kertoo tilanteestaan työnantajalle, voidaan yhteisesti sopia muista järjestelyistä. Työnantaja voi mahdollisuuksien mukaan myöntää työntekijälle esim. palkatonta vapaata, vuosilomaa tai tehdä muita järjestelyjä, jotta kotiin jääminen onnistuu.
Mikäli julkisen terveydenhuollon tartuntataudeista vastaava lääkäri määrää työntekijän karanteniin, tällöin työntekijälle tulee oikeus tartuntatautipäivärahaan. Mutta riskiryhmään kuuluminen ei pelkästään riitä syyksi tartuntatautipäivärahaan.
Tässä on myös hyvä muistaa työnantajan työturvallisuusvastuu ja velvoite. Työnantajan on huolehdittava siitä, että työntekijät voivat tehdä työtään turvallisesti ja turvallisessa ympäristössä. Työntekijällä ei ole oikeutta kieltäytyä työtehtävistä tartuntavaaran vuoksi, mutta työnantajan on tällaisissa tilanteissa huolehdittava, että työntekijät käyttävät henkilösuojaimia ja noudattavat hygieniaohjeita. Työnantaja vastaa henkilösuojainten hankkimisesta ja niiden käytön opastuksesta.
4. Ulkoministeriö on antanut 12.3.2020 ohjeen: Älä matkusta ulkomaille! Työntekijä lähtee ministeriön kielloista huolimatta viikonloppumatkalle ulkomaille. Joudunko maksamaan karanteenin ajalta palkan?
Mikäli apteekin henkilöstöstä joku päättää matkustaa tämän, 12.3. annetun ulkoministeriön suosituksen vastaisesti, häntä ei voi päästää matkan päättymisen jälkeen 14 vuorokauteen työpaikalle. Poissaolo työpaikalta on palkatonta koko kahden viikon ajan.
Suomeen palaaville matkustajille lähetetään valtakunnallinen tekstiviesti (Koronavirustiedote), jossa annetaan ohjeet ulkomailta palaaville.
Jos työnantaja ja työntekijä sopivat työtehtäviä tehtäväksi karanteenin aikana, tällöin työntekijälle maksetaan palkka. Karanteenin ajaksi voidaan sopia myös vuosilomaa tai muita työjärjestelyjä. Mikäli tehtäviä annetaan vain osalle karanteeniajasta, voidaan palkka suhteuttaa.
Huomioikaa, että maan hallituksen mukaan ulkomailta palaavat suomalaiset ja Suomessa pysyvästi asuvat henkilöt ohjataan kahden viikon karanteenia vastaaviin olosuhteisiin. Ulkomailta palaavien tulee sopia työhön paluunsa ajankohdasta ja kahden viikon poissaolosta yhdessä työnantajansa kanssa. Kyseessä ei ole tartuntatautilain mukainen karanteeni eikä muukaan laissa tai työehtosopimuksessa tarkoitettu syy, joka oikeuttaisi palkanmaksuun.
5. Voiko työntekijä matkustaa kotimaassa, joutuuko kotimaan matkan jälkeen karanteeniin?
Toistaiseksi ulkoministeriön ohjeistus koskee vain ulkomailta palaavia. Kotimaan matkailu ei johda kahden viikon karanteeniin. THL tosin kehottaa välttämää kaikkea turhaa matkustamista.
6. Työntekijä on lähtenyt 2 viikon Thaimaanmatkalle ennen pahinta koronaepidemiaa ja palasi lomaltaan 14.2. ja seuraava työvuoron on sovittu tiistaiksi 17.3. Uuden ohjeistuksen mukaan työntekijän on jäätävä 14 päivän karanteeniin, vaikka oireita ei olisi, miten palkanmaksu menee karanteenin osalta?
Koska työntekijän matka on alkanut ennen 12.3. ja ulkoministerin asettamaa matkustuskieltoa, suosittelemme edelleen, että palkka maksettaisiin ainakin 7 ensimmäisen karanteenipäivän ajalta. Mikään ei estä maksamasta palkkaa koko kahden viikon ajalta.
Tässä tilanteessa kannattaa jälleen miettiä, niitä kaikkia muita työtehtäviä, mitä työntekijä voisi karanteeni aikana tehdä.
Mikäli viranomainen asettaisi palaavan henkilön karanteeniin infektion tai altistumisen takia, tältä karanteeniajalta saisi tartuntatautilain mukaisen tartuntatautipäivärahan. Lue lisää tästä: https://apta.fi/2020/02/25/koronavirus-ja-karanteeni/ ja https://www.kela.fi/tartuntatauti
7. Mitä jos työnantaja määrää työntekijän karanteeniin ilman että viranomainen on sitä määrännyt tai suositellut?
Tällainen tilanne voi tulla kyseeseen, jos työnantaja määrää työntekijän karanteeniin, esim. kotimaassa matkustamisen jälkeen. Ulkoministeriö ei ole ainakaan toistaiseksi rajoittanut kotimaan matkailua. THL on tosin kehottanut välttämään kaikkea matkailua.
Jos viranomainen ei ole määrännyt tai suositellut karanteenia, mutta työnantaja tästä huolimatta itse päättää määrätä työntekijänsä karanteeniin esimerkiksi kotiin, työnantajalla on velvollisuus maksaa työntekijälle normaali palkka karanteenin keston ajan (normaalipalkka vastaa sairausajanpalkkaa).
8. Miten varautua parhaiten laajamittaisiin henkilöstön poissaoloihin apteekeissa ja miltä osin näitä riskejä voisi minimoida?
Tee apteekkiin varautumissuunnitelma. Ohjeista asioista. Tutustu Apteekkariliiton pandemiaohjeistukseen ja varautumissuunnitelmaan. Suunnittele, miltä osin apteekki voi esimerkiksi hankkia tilapäistyövoimaa mahdollisen sairastuvuuspiikin aikana. Kartoita myös pikaisesti eri toimintojen kriittiset avainhenkilöt ja mieti heille varahenkilöjärjestelyt ja toteuta näiden osalta sijaistajien riittävä perehdytys. Keskeisimmissä tehtävissä kannattaa varautua siihenkin, että sijainenkin sairastuu – onko tällöin mahdollista varmistaa myös hänelle sijainen? Mieti, miten apteekin henkilöstö voisi toimia vaikkapa kahdessa eri tiimissä ja eri vuoroissa.
Julkaistut työvuorolistat ovat sitovia ja niitä ei lähtökohtaisesti saa muuttaa. Töiden järjestelyyn liittyvä syy on kuitenkin aina pätevä peruste työvuorolistan muuttamiseen. Tässä kannustaisin myös niin työnantajia kuin työntekijöitäkin joustavaan sopimiseen, koska tilanne on poikkeuksellinen ja edellyttää poikkeuksellisia toimenpiteitä.
Mahdollisia mietittäviä toimenpiteitä:
- tutustu Apteekkariliiton ohjeituksiin
- työvuorolistan muuttaminen työjärjestelyihin liittyvästä painavasta syystä (korona)
- vuorokautisesta ylityörajasta sopiminen siten, että tehdään 10-tunnin päiviä ilman ylityökorvausta (tes 20 §) ja jaetaan esim. työvuorot ”ryhmittäin”. Osa voisi tehdä 3 päivänä 10 tunnin päivän, jonka jälkeen tulee seuraava ”ryhmä”, jotka tekevät samoin tms.
- aukioloaikojen muuttaminen
- vapaaehtoiset lomansiirrot sopimalla
9. Onko työvuorolistan muuttaminen mahdollista koronasta johtuvasta syystä?
Kyllä on.
Työvuorolistan muuttaminen on mahdollista aina sopimalla sekä töiden järjestelyihin liittyvästä painavasta syystä. Tässä epidemiatilanteessa apteekin tulee voida valmistautua siihen, että osa työntekijöistä sairastuu tai joutuu mahdollisesti karanteeniin, kuten kohdassa kahdeksan on todettu.
10. Työskentely karanteeniaikana, työntekijä ei itse ole sairas?
Työntekijän kanssa voidaan sopia työtehtävistä karanteenin ajalle, jos työntekijä on terve. Apta on keskustelut asiasta SFL:n ja PAMin kanssa, ja he ovat tästä yhtä mieltä.
Lisää tietoa:
Aptan tiedotteet
EK:n tiedotteet
EK:n 10 kysymystä ja vastausta koronasta.
Päivitetty 17.3.2020 klo 12.51.