31.3.2016
Jäsentiedote 5/2016
1. Yhteenveto vuokratyövoiman käytöstä apteekeissa
2. Vuosilomalain muutokset ja niiden soveltaminen
3. Apta aloittaa yhteiskuntasopimuksen eli kilpailukykysopimuksen soveltamisneuvottelut
1. Yhteenveto vuokratyövoiman käytöstä apteekeissa
Apteekkien työnantajaliitto teki apteekkareille kyselyn vuokratyövoiman käytöstä apteekeissa ajalla 11.2.–11.3.2016. Apta kiittää kaikkia kyselyyn vastanneita. Kyselyyn vastasi 57 prosenttia apteekkareista.
Kyselyn perusteella kokemukset vuokratyövoiman käytöstä ovat pääsääntöisesti positiivisia ja vuokratyöntekijät koetaan ammattitaitoisiksi, joustaviksi ja hyviksi työntekijöiksi. Vuokratyövoiman käytön suurin miinus on sen kalleus ja osaltaan työntekijöiden suuri vaihtuvuus.
Kyselytutkimuksen mukaan vuokratyövoimaa käytetään pääasiallisesti farmaseutin tehtäviin (60 %). Vastanneista 30 % ei käytä vuokratyövoimaa lainkaan.
Vuokratyövoimaa käytetään, koska sijaisia on vaikea saada (48 %) ja sen käyttö on helppoa (32 %). Vuokratyövoimaa käytetään myös muista syistä (38 %). Syitä ovat mm: lyhytaikaiset ja äkilliset sijaisuudet sekä satunnainen tarve.
Vuokratyövoiman tulevaisuus apteekissa arvioidaan kyselyn vastausten perusteella pysyvän ennallaan (37 %). Osa apteekeista ei aio käyttää vuokratyövoimaa lainkaan (33 %).
Vain 23 % vastaajista on rekrytoinut vuokratyöntekijänä työskennelleen työntekijän apteekkiin.
Kysymys vuokratyöntekijöiden määrästä koettiin hankalaksi. Tämä kertoo siitä, että käyttö on satunnaista ja sitä käytetään muutamia päiviä kuukaudessa tai paikkaamaan sairausloma-, kesäloma tai muita sijaisuuksia.
Vapaiden vastausten perusteella kokemukset vuokratyökäytöstä ovat mm. seuraavia:
Plussat
- Vuokratyövoimaa voi palkata tilapäisesti pieninä jaksoina ja vain tiettyinä päivinä
- Joustavia ja hyviä työntekijöitä
- Kätevää tilapäistarpeeseen, vapaapäivien tuuraajaksi
- Kätevää ja vaivatonta
- Sairausajalta ei tule palkkakustannuksia
- Ei äitiysloma- eikä sairauslomariskejä
- Osaavia työntekijöitä
- Reippaita farmasisteja
- Toimii nopealla aikataululla
- Vähentää stressiä ja parantaa työviihtyvyyttä
- Vaikka se on kallista, tehokkuus kääntää asian päälaelleen etenkin, jos omalla henkilökunnalla on kaikki lisät ja täydet lomat
- Paperisota jää minimiin
- Hätätilanteessa toimiva systeemi
- Vuokratyövoiman avulla henkilöstön saa helposti mitoitettua tarvetta vastaavaksi
Miinukset
- Kallista, todella kallista
- Vaihtuvuus, laatu vaihtelevaa
- Työntekijöiden vaihtuvuus vie paljon aikaa perehdytykseen
- Osaaminen vaihtelee
- Ikinä ei tiedä, kuka tulee
- Kesälomasijaiset eivät ole välttämättä niitä, joista sovittiin
2. Vuosilomalain muutokset ja niiden soveltaminen
Sairastuminen vuosiloman sai sen osan aikana
Vuosilomalakiin palautetaan omavastuu loman aikana sairastumiseen, kuten aikaisemmassa tiedotteessamme kerroimme. Omavastuun toteuttamistapa on kuitenkin erilainen kuin aikaisemmin.
Vuosiloman siirto-oikeuteen tulee 6 arkipäivän omavastuu. Tämä tarkoittaa sitä, että kuusi ensimmäistä sairauspäivää kunkin lomanmääräytymisvuoden mukaisesta vuosilomasta ovat omavastuupäiviä, jotka eivät oikeuta lomapäivien siirtoon. Omavastuupäiviä voi olla vain silloin, kun työntekijä on ansainnut lomaa enemmän kuin neljä viikkoa (24 arkipäivää).
Täysi kuuden päivän omavastuu koskee viiden viikon (30 arkipäivän) tai sitä pidempiä vuosilomia. Esimerkiksi mikäli työntekijällä on ansaittuja lomapäiviä 26, omavastuupäiviä voi olla vain kaksi. Mikäli lomapäiviä on 36, omavastuu näistäkin on 6 arkipäivää. Kaikki tämän kuuden omavastuun ylittävistä lomapäivistä ovat siirtokelpoisia, jos työkyvyttömyyden muut edellytykset täyttyvät (siirtoa on pyydetty viivytyksettä ja työkyvyttömyydestä on pyynnöstä esitetty luotettava selvitys eikä työkyvyttömyyttä ole aiheutettu tahallaan tai törkeällä huolimattomuudella).
Omavastuu voi kulua myös yksittäisinä päivinä. Työntekijä voi olla työkyvytön esimerkiksi 4 lomapäivän ajan kesälomallaan ja 2 lomapäivän ajan talvilomapäiviensä aikana. Mikäli osa lomasta sovitaan pidettäväksi seuraavalla lomakaudella, kuuden päivän omavastuuta arvioidaan kultakin lomanmääräytymisvuodelta ansaitun lomaoikeuden osalta erikseen.
Omavastuu ei koske tilanteita, jolloin sairastutaan ennen vuosilomaa (tai tiedetään, että työntekijä joutuu vuosilomansa aikana sellaiseen sairaalahoitoon). Näitä tilanteita koskeva sääntely pysyy ennallaan eli vuosilomalain mukaiset lomat voivat siirtyä työntekijän pyynnöstä. Kuten tähänkin asti tämä oikeus koskee ainoastaan vuosilomalain mukaisia lomia. Toisin sanoen työehtosopimukseen perustuvat vuosilomalain ansaintaa pidemmät lomapäivät eivät siirry tapauksissa, joissa työntekijä sairastuu ennen vuosiloman alkua.
Uudet säännökset omavastuusta tulee voimaan heti 1.4.2016.
Lomakertymä äitiys-, isyys-, ja vanhempainvapaan ajalta
Äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaan osalta vuosilomaa kertyy tulevaisuudessa enintään 6 kuukauden ajalta kutakin synnytystä tai adoptiota kohden. Aiemmin vuosilomaa on kertynyt koko edellä mainittujen perhevapaiden ajalta.
Jos perhevapaa on alkanut ennen 1.4.2016, lomanansainta edellä mainituilta perhevapailta määräytyy nyt voimassa olevan lain mukaan eli lomaa kertyy 9 kuukauden ajalta.
Vuosilomalain muutos koskee siis vain perhevapaita, jotka alkavat 1.4.2016 tai sen jälkeen.
EK:n julkaisema soveltamisohje löytyy täältä.
3. Apta aloittaa yhteiskuntasopimuksen eli kilpailukykysopimuksen soveltamisneuvottelut
Apta ja Farmasialiitto aloittavat yhteiskuntasopimuksen eli kilpailukykysopimuksen soveltamisneuvottelut 1.4. Pamin kanssa neuvottelut alkavat 11.4. Nämä alakohtaiset työehtosopimusneuvottelut tulee käydä 31.5.2016 mennessä. Kun neuvottelut on käyty keskusjärjestöt arvioivat sopimuksen kattavuutta 1.6.2016.