1.9.2026
Apteekkien työntekijöiden palkankorotusohje 1.10.2026 alkaen
Uusi tehtävän vaativuuteen perustuva palkkausjärjestelmä otetaan käyttöön 1.10.2026.
Samassa yhteydessä apteekkien työntekijöiden henkilökohtaisia palkkoja korotetaan 2,9 prosentin yleiskorotuksella. Korotuksen jälkeen on tarkistettava, että työntekijän palkka on vähintään uuden palkkausjärjestelmän vähimmäispalkan tasolla.
Ohjeen tarkoituksena on selventää, missä järjestyksessä palkankorotus ja vähimmäispalkkatarkistus tehdään sekä miten henkilökohtaiset lisät ja muut mahdolliset lisät huomioidaan.
1. Työntekijän nykyistä henkilökohtaista palkkaa korotetaan ensin 2,9 prosentilla
Työntekijän 30.9.2026 voimassa olevaa henkilökohtaista palkkaa korotetaan 1.10.2026 lukien 2,9 prosentin yleiskorotuksella. Henkilökohtaisella palkalla tarkoitetaan työntekijälle säännöllisesti maksettavaa kokonaispalkkaa, johon sisältyvät esimerkiksi mahdolliset henkilökohtaiset lisät ja/tai työkohtaisuuslisät.
2. Korotettua palkkaa verrataan uuden palkkausjärjestelmän vähimmäispalkkaan
Kun 2,9 prosentin yleiskorotus on laskettu, korotettua palkkaa verrataan uuden palkkausjärjestelmän mukaiseen vähimmäispalkkaan. Vertailussa huomioidaan työntekijän vaativuusryhmä sekä mahdollinen palvelusvuositakuu.
Jos korotettu palkka on vähintään uuden vähimmäispalkkatason suuruinen, muita palkkamuutoksia ei tarvita. Jos korotettu palkka jää alle uuden vähimmäispalkkatason, palkka nostetaan vähintään kyseiselle tasolle.
3. Aiemmat henkilökohtaiset lisät olivat osa vanhaa palkkausjärjestelmää, samoin kuin työkohtaisuuslisät – ne eivät automaattisesti siirry uuden vähimmäispalkan ”päälle”
Palkkaa tarkastellaan käyttöönotossa kokonaisuutena. Henkilökohtaisia lisiä tai muita säännöllisiä palkanosia ei lähtökohtaisesti automaattisesti lisätä uuden vähimmäispalkan päälle erillisinä erinä. Ne jäävät osaksi työntekijän henkilökohtaista palkkaa myös uudessa järjestelmässä ja korottuvat 2,9 prosentin yleiskorotuksella.
Myöskään vanhan palkkausjärjestelmän aikana sovitut työkohtaiset lisät eivät automaattisesti siirry uuden järjestelmän mukaisten palkkojen päälle. Lisät on aikanaan määritelty vanhojen palkkaryhmien perusteella, jotka eivät vastaa uuden järjestelmän vaativuusryhmiä. Uuteen järjestelmään siirryttäessä työkohtaisuuslisän perusteet arvioidaan tarvittaessa uudelleen. Samalla tarkistetaan, sisältyykö kyseinen tehtävä jo työntekijän vaativuusryhmän mukaiseen palkkaan.
On hyvä huomioida, että palkanlaskentaohjelma voi joissakin tilanteissa jakaa työntekijälle sovitun henkilökohtaisen palkan teknisesti taulukkopalkkaan ja henkilökohtaiseen lisään. Esimerkiksi 2 500 euron kokonaispalkka voi ohjelmassa näkyä osin taulukkopalkkana ja osin henkilökohtaisena lisänä, vaikka työntekijälle ei olisi tosiasiassa sovittu erillistä TES:n 10 §:ssä tarkoitettua lisää. Tällaisia ohjelman muodostamia eriä ei käsitellä erillisinä lisinä, vaan yleiskorotus lasketaan työntekijän sovittuun henkilökohtaiseen kokonaispalkkaan.
4. Osa-aikatyöntekijän vähimmäispalkkatason tarkistaminen
Osa-aikatyössä olevan tuntipalkkaisen työntekijän voimassa oleva henkilökohtainen tuntipalkka korotetaan ensin 2,9 prosentilla. Tämän jälkeen korotettua tuntipalkkaa verrataan uuden palkkausjärjestelmän mukaiseen vähimmäistuntipalkkaan.
Vähimmäistuntipalkka lasketaan uuden vähimmäispalkkataulukon (ja mahdollisen palvelusvuositakuun) mukaisesta kuukausipalkasta jakamalla se luvulla 160.
5. Esimerkki palkankorotuksen laskemisesta
Työntekijän 30.9.2026 voimassa oleva henkilökohtainen palkka on 2 600 euroa kuukaudessa. Palkkaan sisältyy aiemmin myönnettyjä henkilökohtaisia tai työkohtaisuuslisiä. Palkka korotetaan ensin 2,9 prosentilla:
2 600 euroa × 1,029 = 2 675,40 euroa.
Tämän jälkeen tarkistetaan, että työntekijän palkka on vähintään hänen vaativuusryhmäänsä ja palvelusvuosiaan vastaavalla vähimmäispalkkatasolla.
Oletetaan, että työntekijä kuuluu vaativuusryhmään IV ja hänellä on vähintään 8 palvelusvuotta. Tällöin palvelusvuositakuun mukainen takuuprosentti on 12.
Tehdään tarkistus:
Vaativuusryhmän IV vähimmäispalkka ilman palvelusvuosia on 2 245 euroa. Kun työntekijällä on vähintään 8 palvelusvuotta, vähimmäispalkkaan lisätään 12 prosentin palvelusvuositakuu. Tällöin vähimmäispalkan tulee olla 1.10.2026 alkaen 2 245 euroa × 1,12 = 2 514,40 euroa (uusi vähimmäispalkkataso).
Tässä esimerkissä työntekijän henkilökohtainen palkka on 1.10.2026 yleiskorotuksen jälkeen 2 675,40 euroa. Koska palkka ylittää 161 eurolla uuden vähimmäispalkan (2674,40-2514,40=161), uusi vähimmäispalkkataulukko ei aiheuta lisäkorotustarvetta.
Jos työntekijän henkilökohtainen palkka olisi 2,9 prosentin yleiskorotuksen jälkeen esimerkiksi 2500 euroa, palkka olisi nostettava vähintään vaativuusryhmän ja palvelusvuositakuun mukaiseen vähimmäistasoon, jolloin uusi palkka olisi 2514,40 euroa. Tällöin palkankorotus olisi suurempi kuin mitä pelkkä yleiskorotus edellyttäisi.
Uudistuksen keskeinen periaate
Työntekijä saa 1.10.2026 vähintään 2,9 prosentin yleiskorotuksen nykyiseen henkilökohtaiseen palkkaansa. Tätä suurempi korotus tulee kyseeseen vain silloin, jos yleiskorotettu palkka jää alle uuden palkkausjärjestelmän mukaisen vähimmäispalkan. Kenenkään palkka ei laske.
Palvelusvuositakuu
Palvelusvuositakuu tarkoittaa sitä, että takuun perusteella työntekijän vähimmäispalkka muodostuu työtehtävän vaativuuteen perustuvan vaativuusryhmän (1–4) mukaisen vähimmäispalkan ja palvelusvuosia vastaavan takuuprosentin perusteella.
Työntekijän vähimmäispalkkataso tulee tarkistaa aina 3, 6 ja 8 palvelusvuoden täyttyessä.
Henkilökohtaisen kokonaispalkan on oltava 3 palvelus vuoden täyttyessä vähintään työntekijän tehtävän vaativuuden mukainen vähimmäispalkka korotettuna 4 prosentilla ja 6 palvelusvuoden täyttyessä vähintään työntekijän tehtävän vaativuuden mukainen vähimmäispalkka korotettuna 8 prosentilla ja 8 palvelusvuoden täyttyessä vähintään työn tekijän tehtävän vaativuuden mukainen vähimmäispalkka korotettuna 12 prosentilla.
Vähimmäispalkkataulukot 1.10.2026 alkaen
Uudet vähimmäispalkkataulukot löydät myös tästä. Huomioi palvelusvuositakuu.
Muita uudistukseen liittyviä asioita
Koululaiset, harjoittelijat ja oppisopimusoppilaat
Uudessa järjestelmässä voidaan edelleen sopia koululaispalkasta, oppisopimusopiskelijan ja harjoittelijan palkasta.
Harjoittelijan palkkausta koskevat säännökset muuttuvat uudessa järjestelmässä sen osalta, että jatkossa työnantajan tulee tarkemmin määritellä se, minkä vaativuusryhmän tehtävien harjoittelusta on kyse.
Vanhan palkkausjärjestelmän mukaiset siivoojan ja lähetin palkkaryhmät poistuvat käytöstä eikä niitä enää ole uudessa järjestelmässä.
Palvelusvuosien kertyminen
Uudessa järjestelmässä palvelusvuodet kertyvät pääosin samalla tavalla kuin aiemmassa järjestelmässä.
Pieni muutos on tapahtunut siinä, että perhevapaat kerryttävät jatkossa palveluvuosia 160 ensimmäisen raskaus- ja vanhempainvapaapäivän ajalta. Tämä vastaa käytännössä samaa aika, jolta perhevapailla oleva työntekijä ansaitsee vuosilomia.
Uusien rekrytointien osalta kannattaa huomioida, että aiemman työkokemuksen osalta huomioidaan vastaavassa työtehtävässä työskennelty aika. Muussa kuin apteekkien työtehtävässä työskennelty aika voidaan ottaa huomioon kohtuullisessa määrin, jos työ vastaa tehtävässä vaadittavaa kokemusta.
Löydät näitä koskevat määräykset työehtosopimuksen sivuilta 85–86.
Uusi työsopimuslomake 1.10.2026 ja sen jälkeen alkaviin työsuhteisiin
Uuden palkkausjärjestelmän käyttöönoton yhteydessä 1.10.2026 otetaan käyttöön uusi työsopimuspohja. Pohjaa käytetään työsuhteissa, jotka alkavat 1.10.2026 tai sen jälkeen. Jo voimassa olevia työsopimuksia ei tarvitse päivittää, sillä uudet vaativuusryhmät on ilmoitettu työntekijöille 31.5.2026 mennessä.
Lomakkeen löydät täältä.