13.12.2021

Ajankohtaisia tietoja koronaan liittyvistä asioita

• Voiko työnantaja edellyttää koronapassia työpaikalle tulon edellytyksenä?
• Koronatestaus
• Miten sairausajan palkka maksetaan, jos työntekijä on sairastunut koronavirukseen? 
• Tartuntatautipäivärahan maksaminen työnantajalle
• Työntekijän perheenjäsenen altistuminen koronaan
• Altistunut ja oireeton työntekijä testataan – onko työnantajalla palkanmaksuvelvollisuus testiin liittyvältä odotusajalta?
• Työntekijän lapsi altistuu koronalle päiväkodissa tai koulussa – Miten palkanmaksu menee?
• Koronalle työssä altistuneet työntekijät tulee luetteloida – Ketkä luetteloon on laitettava?
• Tartuntatautilain 48 a § – Väliaikainen muutos ei lähtökohtaisesti tule sovellettavaksi apteekkityössä

Voiko työnantaja edellyttää koronapassia työpaikalle tulon edellytyksenä?

Koronapassin käytöstä on säädetty erikseen, eikä sen käyttöä ole toistaiseksi ulotettu työelämään. Työnantaja ei saa kysyä koronapassia työpaikalle saapumisen edellytyksenä eikä muutoinkaan työn tekemiseen liittyen. Lue lisää työsuojelun sivuilta täältä.

Koronatestaus

Koronatestauskäytännöt vaihtelevat alueittain, ja epidemiatilanteen muuttuessa myös viranomaisten määräykset saattavat muuttua. Lue lisää ajankohtaisista oheistuksista lisää THL:n sivuilta.

• Oireiset rokotetut henkilöt. Täysin rokotettujen oireisten testaus suositellaan tehtävän paikallisen tartuntatautiviranomaisen riskinarvion perusteella.

• Oireiset rokottamattomat henkilöt. Oireiset henkilöt, jotka eivät ole täysin rokotettuja tai sairastaneet varmennettua COVID-19-infektiota viimeisen 6 kuukauden aikana, suositellaan testattavan mahdollisimman pian oireiden ilmaannuttua. 

• Oireiset sote-työntekijät testataan mahdollisimman pian, kun oireet ilmaantuvat. Tämä koskee myös täysin rokotettuja henkilöitä.

• Sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköt, sekä erilaiset työ- ja muut yhteisöt, joissa lähikontakteja ei voi välttää: kaikki henkilöt testataan matalalla kynnyksellä todetun koronatapauksen jälkeen.

STM kuitenkin suosittelee 10.12.2021 päivitetyn strategiansa perusteella, että yhdenvertaisen kohtelun varmistamiseksi kaikilla henkilöillä, joilla on koronavirustautiin sopivia oireita tai epäily koronatartunnasta tulee henkilön iästä riippumatta edelleen olla mahdollisuus päästä tarvittaviin diagnostisiin tutkimuksiin. Lue lisää STM:n sivuilta.

Lähtökohta kuitenkin on, että oireisena on kuitenkin pysyttävä kotona.

Miten sairausajan palkka maksetaan, jos työntekijä on sairastunut koronavirukseen? 

Sairastunut työntekijä saa poissaolostaan työehtosopimuksen perusteella sairausajan palkkaa. Jos työntekijä on poissa tartuntatautilain perusteella eli koronaan sairastunut työntekijä määrätään eristykseen, on kyse käytännössä ajasta, jolloin työntekijä on tartuntataudin leviämisen estämiseksi määrätty olemaan poissa ansiotyöstään. Eristyksen aikana työntekijä on sairas, ja siksi oikeutettu palkkaan.

Tartuntatautipäivärahaa ja sairauspäivärahaa ei voi saada samanaikaisesti.  Tartuntatautipäiväraha vastaa täysin työntekijälle maksettavaa palkkaa (pl. sivukulut). Tartuntatautipäivärahassa ei ole omavastuuaikaa kuten sairausvakuutuslain mukaisessa päivärahassa.  Karanteenin ja erityksen ajalta työnantajan maksaessa palkkaa, Kela maksaa tartuntatautipäivärahan työnantajalle.

Kun tartuntatautipäivärahan perusteena oleva karanteeni tai eritys loppuu, ja työntekijä on edelleen sairauden vuoksi työkyvytön, Kelalta haetaan sairauspäivärahaa. Sairauspäivärahaa varten tarvitaan lääkärintodistus siitä, että henkilö on työkyvytön.

Tartuntatautipäivärahan maksaminen työnantajalle

Tartuntatautipäiväraha maksetaan työnantajalle siltä osin kuin työnantaja on maksanut palkkaa työstä poissaolon ajalta. Lue lisää Kelan sivuilta.

Työntekijän perheenjäsenen altistuminen koronaan

• Mikäli työntekijän perhepiirissä on korona-altistuminen, tartuntatautilääkäri päättää miten asiassa toimitaan. Yleensä tartutantautilääkärin asettaman karanteenin pituus 10 päivää.
• Täyden rokotussarjan saanutta henkilöä ei yleensä aseteta altistumisen jälkeen karanteeniin. Tästä kuitenkin päättää tartuntatautilääkäri. Altistuneen on kuitenkin mentävä testiin, jos hän saa altistumisen jälkeen oireita. Lue lisää THL:n sivuilta.

Altistunut ja oireeton työntekijä testataan – onko työnantajalla palkanmaksuvelvollisuus testiin liittyvältä odotusajalta?

Jos työntekijä käy testissä varmuuden vuoksi ilman, että hänellä on koronaviruksen oireita (esim. pelkän altistumisen vuoksi), työntekijä ei ole tällöin sairas eikä työnantajalla ole palkanmaksuvelvollisuutta työstä poissaolosta testauksen ja tuloksen saapumisen välisellä ajalla.

Työntekijän lapsi altistuu koronalle päiväkodissa tai koulussa – miten palkanmaksu menee?

• Jos oireeton lapsi testataan sen vuoksi, että samassa päiväkotiryhmässä tai koululuokassa on todettu korona tai epäillään koronaa, niin tästä johtuva työntekijän poissaolo on palkatonta.
• Jos työntekijän alle 10-vuotiaalla lapsella on selviä oireita, mutta koronatestin tulosta ei vielä tiedetä, kyseeseen tulee tilapäinen hoitovapaa, jolloin palkka maksetaan 3 ensimmäisen sairauspäivän ajalta.

Koronalle työssä altistuneet työntekijät tulee luetteloida – Ketkä luetteloon on laitettava?

Luetteloa pidetään työntekijöistä, jotka ovat työssään altistuneet sellaisille biologisille tekijöille, jotka aiheuttavat vakavaa vaaraa ja sairauksia – kuten esimeriksi Covid19-virukselle. Biologisia vaaratekijöitä ovat bakteerit, virukset, hiiva- ja homesienet sekä loiset. 

Työssä altistuminen ei edellytä sairastumista, vaan tilannetta, jossa työntekijällä on ollut tosiasiallinen mahdollisuus saada tartunta. Tällöin työntekijä on joutunut tekemisiin vaarallisen biologisen tekijän kanssa esimerkiksi ihmisen, materiaalin tai eläimen kautta. Ihmiskontaktit voivat olla asiakkaita, potilaita, oppilaita, työkavereita – keitä tahansa, joiden kohtaaminen liittyy työhön tai työtehtäviin.

Altistuminen arvioidaan aina tapauskohtaisesti. Covid19-virukselle altistumiseen vaikuttavat esimerkiksi suojainten tai maskien käyttö, tilan koko, ilmanvaihto, etäisyys ja kohtaamisen kesto. Pelkästään maskin käyttö tai käyttämättömyys ei välttämättä kerro, onko altistusta tapahtunut.

THL on määritellyt, että Covid19-virukselle altistuneeksi lasketaan esimerkiksi henkilöt, jotka ovat olleet suljetussa tilassa tai kasvotusten 2 metrin etäisyydellä Covid19-tartunnan saaneen kanssa yhteensä 15 minuutin ajan 24 tunnin sisällä, tai jotka ovat käsitelleet virusta sisältävää materiaalia, tai jotka ovat hoitaneet Covid19 -potilasta ilman asianmukaista suojautumista. Ajantasainen altistumisen määritelmä löytyy THL:n sivulta Toimenpideohje epäiltäessä koronaviruksen COVID-19 aiheuttamaa infektiota.

Jos työyhteisössä jollakin on Covid19-tartunta, niin työssä tapahtuvaksi altistukseksi voidaan laskea esimerkiksi kohtaamiset sosiaalitiloissa ja kahvihuoneessa tai tuotantolinjalla vierekkäin työskentely. Jos työkaveria ei kohtaa työpäivän aikana vaan esimerkiksi illalla kuntosalilla, niin silloin altistuminen ei johdu työstä, eikä sitä kirjata tähän luetteloon.

Lue lisää työsuojelun sivuilta.

Tartuntatautilain 48 a § – väliaikainen muutos ei lähtökohtaisesti tule sovellettavaksi apteekkityössä

Uusi tuleva tartuntatautilain 48 a § koskee työtä sellaisissa sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköissä, joissa hoidetaan korkean koronariskin potilaita. Pykälää sovelletaan niihin tehtäviin, joihin liittyy lähikontaktin aiheuttama tartuntariski asiakkaalle tai potilaille.  Sääntely koskee myös tällaisissa paikoissa henkilöitä, jotka tehtäviä hoitaessaan voivat aiheuttaa asiakkaalle tai potilaalle covid-19-tartuntariskin esimerkiksi ollessaan hänen kanssaan samassa tilassa tai huoneessa, kuten esim.  siivous- tai ruokahuollon tehtävissä toimivat henkilöt.

Lisäksi esityksessä ehdotetaan väliaikaisesti säädettäväksi pykälän tarkoittamissa työpaikoissa sitä, että työnantajalle tulee oikeus käsitellä työntekijöiden covid-19-rokotussuojaa tai sairastettua covid-19-tautia koskevia terveystietoja.

Apteekkityö ei lähtökohtaisesti ole sen luonteista, joihin pykälän olisi tarkoitettu soveltuvan.

Uusi pykälä olisi voimassa 31.12.2022 saakka.