8.11.2021

Uusi YT-laki – mikä muuttuu?

Yhteistoimintalain uudistamisen tavoitteena on parantaa työnantajan ja henkilöstön välistä vuorovaikutusta sekä luoda puitteet yrityksen ja työyhteisön kehittämiselle.

Uuden lain on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2022, mutta eduskunta ei ole vielä käsitellyt esitystä.

Apta järjestää muutoksia koskevan webinaarin 30.11.2021.

Yhteistoimintalain soveltaminen

Yhteistoimintalakia sovelletaan jatkossakin yrityksiin ja yhteisöihin, joiden palveluksessa työskentelee vähintään 20 työntekijää.

Uusi sääntely rakentuu kolmen isomman kokonaisuuden varaan:

1. Jatkuva vuoropuhelu
2. Muutosneuvottelut
3. Henkilöstön edustuksen järjestäminen yli 150 työntekijää työllistävissä yrityksissä (Hallintoedustaja)

Jatkuva vuoropuhelu

Edellä luetteluista suurin muutos koskee jatkuvaa vuoropuhelua. Uusi laki edellyttää, että työpaikalla käydään säännönmukaista vuoropuhelua yrityksen ja työyhteisön toiminnan kehittämiseksi. Tulevan YT-lain mukaan työnantajan ja henkilöstön tulee pitää vuoropuhelukokous vähintään neljännesvuosittain, ellei muuta sovita. Työntekijämäärältään pienemmissä, alle 30 työntekijän organisaatioissa vuoropuhelua olisi puolestaan käytävä vähintään kaksi kertaa vuodessa, ellei muuta sovita.

Vuoropuhelussa käydään läpi muun muassa yrityksen kehitysnäkymiä ja taloudellista tilannetta, työpaikan sääntöjä ja käytäntöjä, työvoiman käyttötapoja ja henkilöstön rakennetta, henkilöstön osaamistarpeita sekä työhyvinvoinnin ylläpitämistä ja edistämistä. Vuoropuhelussa käsitellään myös tiettyjä muusta lainsäädännöstä johtuvia asioita, kuten henkilötietojen keräämistä työhön otettaessa ja työsuhteen aikana sekä kamera- ja kulunvalvontaa. Vuoropuhelun käytännön toteutustavoista on tarkoitus sopia työpaikoilla.

Muutosneuvottelut

Nykyisessä yhteistoimintalaissa erilaiset yritystoiminnan muutostilanteet ja niitä koskevat neuvotteluvelvoitteet on jaettu kahteen eri lukuun (6. Ja 8. luku). Jatkossa lakiin sisältyisi vain yksi neuvotteluvelvoitetta koskeva luku, joka koskisi sekä työvoiman käytön vähentämisen että muiden olennaisten henkilöstövaikutusten johdosta käynnistettäviä neuvotteluja. Näitä neuvotteluita kutsuttaisiin muutosneuvotteluiksi. Uudessa laissa neuvottelut säilyisivät menettelytavoiltaan pääpiirteissään samanlaisina kuin nykylaissa.

Hallintoedustaja

Kolmantena isompana asiakokonaisuutena hallintoedustusta koskevat uudet säännökset vastaisivat pitkälti nykyistä lakia, mutta siirtyisivät hallintoedustuslaista osaksi yhteistoimintalakia. Henkilöstön tulisi olla yli 150 henkeä työllistävissä yrityksissä edustettuna toimielimessä, jossa tosiasiallisesti käsitellään tärkeitä liiketoimintaa, taloutta ja henkilöstön asemaa koskevia kysymyksiä.