1.12.2020
Kertaus korona-ajan palkanmaksuvelvoitteista ja karanteenikäytännöistä
Päivityksiä tehty 19.2.2021 ja 19.4.2021
Olemme koonneet kertauksena vastauksia alla oleviin kysymyksiin:
- Voiko työnantaja edellyttää työntekijältä negatiivista koronatestitulosta ennen työpaikalle saapumista?
- Mitä, jos työntekijä on sairastunut koronaviruksen aiheuttamaan COVID-19-tautiin? Maksetaanko sairausajan palkkaa?
- Miten toimia, jos työntekijän perheenjäsen on määrätty karanteeniin?
- Työnantajan palkanmaksuvelvollisuus koronatestauksen ja tuloksen saamisen välillä
- Lomien siirto-oikeus koskee ainoastaan sairaustapauksia
- Miten toimitaan, jos työntekijä saa altistusilmoituksen koronavilkusta?
- Vakavan koronvirustaudin riskiryhmään kuuluva työntekijä työpaikalla
- Voiko apteekkari saada tartuntatautipäivärahaa, jos hänet asetetaan viranomaisen määräämään karanteeniin?
- Voiko työnantaja yksipuolisesti muuttaa julkaistut työvuorot, jos työntekijä sairastuu koronaan tai joutuu karanteeniin?
- Täytyykö työnantajan pitää luetteloa koronavirukselle työssä altistuneista työntekijöistä?
Voiko työnantaja edellyttää työntekijältä negatiivista koronatestitulosta ennen työpaikalle saapumista?
Kyllä voi. Työnantajan on ryhdyttävä altistusvaaran minimoimiseksi niihin toimenpiteisiin, jotka työpaikan riskien arvioinnin perusteella ovat tarpeellisia.
Työnantaja ei voi pakottaa työntekijää koronatestiin, mutta työnantaja voi edellyttää negatiivista testitulosta ennen työpaikalle saapumista. Testituloksen edellyttäminen ei voi olla sattumanvaraista, vaan sen on perustuttava riskien arviointiin ja testauskäytäntö on käsiteltävä yhteistoiminnassa. Testituloksen edellyttäminen voi olla tarpeen esimerkiksi, kun työntekijä palaa ulkomailta työhön työpaikalle. (Lähde: Työsuojelu.fi).
Mikäli altistunut työntekijä kieltäytyy koronatestistä, työhön tulon katsotaan estyvän työntekijästä itsestään johtuvasta syystä, eikä palkanmaksuvelvoitetta tältä ajalta ole. (Päivitys 19.4.2021)
Karanteenit ja palkanmaksuvelvoite
Karanteenien ajalta työnantajalla ei ole palkanmaksuvelvoitetta. Virallisen tartuntatautilääkärin määräämään karanteeniin asetetulla työntekijällä on oikeus Kelan maksamaan tartuntatautipäivärahaan. Omaehtoisen karanteenin ajalta päivärahaoikeutta ei ole.
Karanteeni määrätään viranomaistaholta, jos henkilö on altistunut Covid-19-tautiin ja karanteenin pituus on yleensä vähintään 10 päivää. Virallista karanteenia ei voi lyhentää koronatesteillä.
Omaehtoisessa tai virallisessa karanteenissa lähikontaktia oman talouden ulkopuolisiin ihmisiin tulee välttää. Työpaikalle ei voi mennä.
Mitä, jos työntekijä on sairastunut koronaviruksen aiheuttamaan COVID-19-tautiin? Maksetaanko sairausajan palkkaa?
Mikäli työntekijä on työkyvytön sen vuoksi, että on sairastunut koronaan, työntekijällä on oikeus työehtosopimuksen mukaisesti sairausajan palkkaan. Tässä tilanteessa tehdään myös altistuneiden kartoitus ja toimitaan viranomaisten ohjeiden mukaisesti.
Miten toimia, jos työntekijän perheenjäsen on määrätty karanteeniin?
Oireeton perheenjäsen: Niin kauan kuin työntekijän karanteeniin määrätty perheenjäsen on oireeton eikä hänellä ole todettu koronatartuntaa, muut perheenjäsenet voivat jatkaa elämäänsä normaalisti. He voivat käydä esimerkiksi töissä. Näissä tilanteissa kiinnittäisin apteekkityössä erityistä huomiota maskikäytäntöihin.
Oireileva perheenjäsen: Jos karanteenissa oleva henkilö alkaa oireilla, hänet testataan. Tällöin perheenjäsenten on suositeltavaa jäädä omaehtoiseen karanteeniin, kunnes testin tulos on valmistunut. Omaehtoinen karanteeni on palkatonta.
Jos testin tulos on positiivinen, tartuntatautilääkäri määrää kaikki perheenjäsenet karanteeniin. Tällöin karanteeniin määrätyllä työntekijällä on oikeus Kelan tartuntatautipäivärahaan. Työnantajalla ei ole palkanmaksuvelvoitetta. Mikäli työnantaja maksaa palkan, on työnantajalla oikeus hakea tartuntatautipäiväraha.
Jos testin tulos on negatiivinen, perheenjäsenet voivat jatkaa normaalia elämää.
Työnantajan palkanmaksuvelvollisuus koronatestauksen ja tuloksen saamisen välillä
Oireinen työntekijä hakeutuu testiin: Mikäli työntekijällä on oireita, hän on silloin sairas ja tällöin koronatestiin mennään oireiden vuoksi. Hänelle kirjoitetaan lääkärin toimesta todennäköisesti lääkärintodistus U07.2-koodilla. Lääkäri pitää tällöin COVID-19-virusinfektiota todennäköisenä potilaan esitietojen ja oirekuvan perusteella, mutta taudinaiheuttajaa ei ole selvitetty laboratoriotutkimuksin tai niiden vastaukset eivät ole valmistuneet. Työntekijällä on tällöin oikeus sairausajan palkkaan. Mikäli koronatestauksen tulos on negatiivinen, työntekijä saanee oireidensa vuoksi jonkin muun sairauskoodin (esim. ylähengitystieinfektio), ja palkka maksetaan edelleen sairauden ajalta työehtosopimuksen mukaisesti.
Oireeton työntekijä testataan: Jos työntekijä käy testissä varmuuden vuoksi ilman, että hänellä on koronaviruksen oireita (esim. pelkän altistumisen vuoksi), työntekijä ei ole tällöin sairas eikä työnantajalla ole palkanmaksuvelvollisuutta työstä poissaolosta testauksen ja tuloksen saapumisen välisellä ajalla.
Työntekijän lapsen testaus: Tilanne on sama, jos työntekijän lapsi on oireeton ja menee testiin esimerkiksi sen vuoksi, että samassa päiväkotiryhmässä on todettu korona tai epäillään koronaa. Tästä johtuva työntekijän poissaolo on palkatnta.
Jos työntekijän alle 10-vuotiaalla lapsella on selviä oireita, mutta koronatestin tulosta ei vielä tiedetä, kyseeseen tulee tilapäinen hoitovapaa, jolloin palkka maksetaan 3 ensimmäisen sairauspäivän ajalta.
Voit tutustua THL:n ohjeistukseen, joka koskee karanteenia ja eristystä eri tilanteissa tästä.
Lomien siirto-oikeus koskee ainoastaan sairaustapauksia
Vuosilomalain lomia koskevat siirtosäännökset koskevat ainoastaan niitä tapauksia, joissa työntekijä itse on sairauden tai tapaturman vuoksi työkyvytön. Näin ollen esimerkiksi viranomaisen määrä karanteeni tai omaehtoinen karanteeni, ei edellytä sitä, että niiden kanssa päällekkäisiä lomia tarvitsisi siirtää myöhempään ajankohtaan.
Miten toimitaan, jos työntekijä saa altistusilmoituksen koronavilkusta (päivitetty 19.2.2021)
THL on lähettänyt sairaanhoitopiireille tarkentavat ohjeet koronavilkun altistumisilmoituksista. Ohjeistuksella muutetaan sitä, että altistumisilmoituksen saanut oireetonkin voi hakeutua testiin. Testiä suositellaan kahden päivän kuluessa altistumisilmoituksesta. Muut suositukset pysyvät ennallaan.
Jos työntekijä saa koronavilkusta altistusilmoituksen, hänen tulisi edelleen noudattaa sovelluksen antamia toimintaohjeita, kuten tähänkin asti. Pelkän altistusilmoituksen perusteella työntekijällä ei kuitenkaan ole oikeutta olla pois työstä. THL suosittelee altistumisilmoituksen saanutta jäämään omaehtoiseen karanteeniin.
Jos työntekijä saa koronvilkusta altistumisilmoituksen on suositeltavaa kuitenkin miettiä, miten varotoimia työpaikalla voidaan lisätä ja onko esim. etätyöt mahdollisia.
Vakavan koronvirustaudin riskiryhmään kuuluva työntekijä työpaikalla
Mikäli työntekijä kertoo työnantajalle kuuluvansa vakavan koronavirustaudin riskiryhmään, on tässä tilanteessa syytä olla yhteydessä työterveyshuoltoon. Hoitava lääkäri tai työterveyshuolto arvioi sen, onko covid-19-taudin riskiryhmään kuuluvan henkilön perussairaus niin vaikea, että hänellä on riski saada vakava koronavirusinfektio. Tarvittaessa työntekijän kanssa voidaan sopia muista työjärjestelyistä tai vaikka palkattomasta vapaasta tietylle ajanjaksolle.
Lue THL:n tiedote vakavan koronaviruksen riskiryhmistä tästä.
Voiko apteekkari saada tartuntatautipäivärahaa, jos hänet asetetaan viranomaisen määräämään karanteeniin?
Yrittäjälläkin voi olla oikeus tartuntatautipäivärahaan. Tällöin tartuntatautipäiväraha määräytyy poissaolon alkamishetkellä voimassa olevan YEL-työtulon mukaan. Tartuntatautipäivärahaa voidaan maksaa vain niiltä päiviltä, jolloin henkilö ei ole voinut työskennellä karanteenin tai eristyksen takia. Päivärahaa ei siis makseta esimerkiksi tehtävissä, joissa voidaan tehdä etätyötä. Tartuntatautipäivärahassa ei ole omavastuuaikaa.
Voiko työnantaja yksipuolisesti muuttaa julkaistut työvuorot, jos työntekijä sairastuu koronaan tai joutuu karanteeniin?
Kyllä voi. Sinällään pelkkä koronavirus tai sen olemassaolo ei vielä itsessään ole sellainen painava syy, joka oikeuttaisi julkaistun työvuorolistan muuttamiseen. Alueellisesti voi kuitenkin tulla vastaan tilanne, jossa äkilliset ja ennalta-arvaamattomat poissaolot voivat johtaa tarpeeseen muuttaa työvuoroja. Tällöin kyse on työehtosopimusten tarkoittamasta työjärjestelyihin liittyvästä painavasta syystä. Poissaolot voivat tällöin johtua joko suoraan koronaan sairastumisesta tai siihen altistumisesta. Myös muut äkilliset sairauspoissaolot täyttävät painavan syyn edellytykset.
Voit lukea tästä lisää 8.10.2020 julkaistusta tiedotteestamme.
Täytyykö työnantajan pitää luetteloa koronavirukselle työssä altistuneista työntekijöistä?
Kyllä, jos voidaan todeta, että altistus on tapahtunut nimenomaan työssä.
Työturvallisuuslain mukaan työnantajan on pidettävä luetteloa niistä työntekijöistä, jotka ovat altistuneet työssä vakavaa vaaraa tai sairautta aiheuttaville biologisille tekijöille. Tästä voit lukea lisää 26.11. julkaistusta jäsentiedotteestamme tästä.
Aptan aikaisemmat ohjeistukset 19.8.2020, 30.9.2020, 8.10.2020, 26.11.2020
