6.5.2020

Valmiuslain voimassaolo jatkuu 30.6.2020 saakka

Päivitetty 12.5.2020 klo 13.37.

Valmiuslain mukaisia toimivaltuuksien käyttöä on päätetty jatkaa. Maan hallitus ilmoitti asiasta 4.5.

Asetus on vahvistettu ja laki on voimassa 30.6.2020 asti. Asetus on annettu sen vuoksi, että sen avulla pystytään paremmin reagoimaan koronavirusepidemian mahdollisesti aiheuttamaan työvoimapulaan.

Poikkeuksien soveltamisen on oltava välttämätöntä toiminnan turvaamiseksi ja toimenpiteiden on oltava tarpeen nimenomaan koronavirusepidemian vuoksi. Tämä tarkoittaa sitä, että virusepidemian levitessä työvoimapula saattaa kasvaa sen vuoksi, että apteekissa työskentelevä henkilöstö sairastuu. Valmiuslaki ei anna mahdollisuutta toimia ns. varmuuden vuoksi, vaan sen käyttämiseen on oltava selkeä peruste. Tämä tarkoittaa sitä, että tavanomaiset sairauspoissaolot eivät oikeuta valmiuslain- ja asetuksen käyttöönottamiseen.

Asetuksella pyritään osaltaan varmistamaan työnantajan riittävä henkilöstömäärä virusepidemian aikana.

Sosiaali- ja terveysministeriön 6.4.2020 antama tarkempi ohje avautuu tästä.

Kriittiseen henkilöstöön luettavat alat löytyvät tästä.

Työvuoroluettelon muuttaminen

Valmiuslaki ei anna työnantajalle oikeutta muuttaa työvuoroluetteloa. Työvuoroluettelon muuttamisessa pätevät samat työehtosopimuksen määräykset kuin muulloinkin. Työvuorolistan muuttaminen on mahdollista aina sopimalla sekä töiden järjestelyihin liittyvästä painavasta syystä. Koronaepidemia ja siihen varautuminen on tällainen syy. Lue lisää työvuorosuunnittelusta tästä.

Loman keskeyttäminen tai siirtäminen poikkeusoloissa

Työnantaja saa tarvittaessa keskeyttää työntekijän loman tai siirtää sen antamisen ajankohtaa, jos työnantajaa uhkaa virusepidemiasta johtuva työvoimapula. Poikkeusta ei tule soveltaa varmuuden vuoksi.

Vuosiloman antamista koskeva poikkeusvaltuus ei ole enää 14.5. alkaen voimassa. Vuosiloman antamisessa noudatetaan vuosilomalain säännöksiä. Poikkeusvaltuus tämän osalta oli tarpeen ainoastaan talviloman ajankohdasta määrättäessä. Sen sijaan kesäloma voidaan työnantajan määräyksellä sijoittaa 2.5.-30.9. väliselle lomakaudelle, joten vuosilomalaki itsessään antaa työnantajalle varsin joustavat mahdollisuudet vuosiloman ajankohdan määräämiseen.

Edellytyksenä poikkeussäännösten soveltamiselle on se, että nämä toimenpiteet ovat tarpeen koronavirusepidemian vuoksi ja että niillä ei vaaranneta työturvallisuutta eikä työntekijän terveyttä.

Lepoajoista poikkeaminen poikkeusoloissa

Työnantaja voi poiketa myös vuorokausi- ja viikkolepoa koskevista säännöksistä. Poikkeaminen edellyttää, että se on välttämätöntä toiminnan turvaamiseksi. Lisäksi edellytyksenä on, että työnantaja järjestää työpaikalle lepoon ja virkistäytymiseen soveltuvia tauko- ja lepotiloja, sosiaalitiloja ja ruokahuoltoa.

Toimenpiteiden on oltava tarpeen koronavirusepidemian vuoksi ja niillä ei saa vaarantaa työturvallisuutta eikä työntekijän terveyttä.

Lisäksi työnantajan on pidettävä huolta työstä aiheutuvan kuormituksen tasaisesta jakautumisesta sekä työntekijän mahdollisuudesta palautua.

Ylityön teettäminen poikkeusoloissa

Asetuksen mukaan työnantaja saa teettää työntekijällä ylityötä ilman työntekijän suostumusta. Myös ylityön enimmäismääristä on mahdollista poiketa.

Edellytyksenä tällekin on se, että työnantajaa uhkaa virusepidemiasta johtuva työvoimapula. Näitäkään toimenpiteitä ei tule toteuttaa varmuuden vuoksi.

Irtisanomisajan pidentäminen poikkeusoloissa

Työnantaja voi pidentää työntekijän irtisanoutuessa työntekijän noudatettavaa irtisanomisaikaa neljään kuukauteen. Pidentämisen edellytyksenä on, että se on välttämätöntä väestön terveydenhuollon, vähimmäistoimeentulon tai turvallisuuden vuoksi. Edellytyksenä on myös, että työnantajaa uhkaa virusepidemiasta johtuva työvoimapula.

Tämäkään ei oikeuta työnantajaa ennakoiviin toimenpiteisiin, jos työvoimapula ei ole akuutti eikä aiheudu epidemiasta. Epidemiasta johtuva akuutti tilanne tulee eteen esim. sen vuoksi, että useat työntekijät ovat sairastuneet koronaan.

Työvelvollisen työhön kutsuminen ei ole työnantajan päätettävissä

Työnantaja ei voi päättää, kuka on valmiuslaissa tarkoitettu työvelvollinen ja mihin tehtävään. Siitä tehdään viranomaispäätös. Työvoimaviranomainen antaa työvelvollisuuteen liittyvää neuvontaa.

Viranomaisen antama työmääräys on tarkoitettu käytettäväksi, jos muut keinot eivät ole riittäneet turvaamaan työvoimaa. Ensinsijaisina keinoina tulee soveltaa ylityötä tai vuosilomia koskevia poikkeuksia sekä yritettävä rekrytoida työntekijöitä vapaaehtoisesti.

Työnantaja ei voi määrätä vuorotteluvapaalla, opintovapaalla, tai sovitulla palkattomalla vapaalla työhön vedoten valmiuslakiin. Nämä palkattomat vapaat eivät kuitenkaan estä sitä, etteikö viranomainen voi valmiuslakiin vedoten työmääräystä näihin henkilöihin käyttää, jos tilanne sitä vaatii.

Valmiuslain 93 §

Valmiuslain 93 §:n mukaan väestön terveydenhuollon turvaamisen välttämättä edellyttäessä työajan pidentämistä tai työajan poikkeavaa sijoittelua 3 §:n 1 ja 2 kohdassa tarkoitetuissa poikkeusoloissa saadaan tilapäisesti poiketa työaikalain (872/2019) lepoaikoja ja ylityötä koskevista säännöksistä ja vuosilomalain (162/2005) vuosiloman antamista koskevista
säännöksistä.